Ahkerille ja uutterille

Minun muistoissani ja elämässäni isät ovat vahvoja, uutteria ja ahkeria. Toimeliaita ja aikaansaavia. Lapsistaan ja läheisistään huolehtivia ja välittäviä.
Isänpäivää juhlitaan meillä vaatimattomasti, lapset perheineen tulevat syömään kuten monena muunakin sunnuntaina, mies, isä, laittaa ruuan ja minä teen jälkiruuan. Istutaan rauhassa, jutellaan ja vain ollaan.

 Mietin miten kuvittaa tämän isänpäivän postauksen. Lopulta päädyin kuvaamana kotia joka on täynnä isien kädenjälkiä niin monen sukupolven ajalta. Tätä taloa ei olisi ilman isien aikaa ja panostusta. Ei ilman heidän käsistään kuuluvaa vasaran pauketta ja naulan puuhun uppoamista.

 Ei olisi huonekaluja, ei tapetteja seinillä, ne kaikki ovat isien aikaansaannosta.

 Ei olisi polttopuita ja lämmintä taloa jollei isät niitä tekisi ja olisi tehneet meitä aiemmin.

Isät pitävät huolta että nämä seinät ja perustukset säilyvät tuleville isille. Kiitos siitä.

Isänpäiväksi en tehnyt täytekakkua vaan juustokakun. Tämä täytekakku on leivottu tällä viikolla ja se hiukan sivusi isänpäivää ja omaa syntymäpäivääni. Meille syntymäpäivänäni lähetyspiiriin saapuneet vieraat saivat nauttia kakusta. Loput päätyivät työkavereille töihin. Siitä erityinen kakku, että tein ensimmäistä kertaa elämässäni gluteenittoman kakkupohjan ja se jopa onnistui. Vaihdoin kaikki jauhot perunajauhoksi. Voi olla että jatkossa meillä on aina gluteeniton kakku, niin onnistunut se oli.