Perhosten sunnuntai

Tällainen kaunis, lämmin ja aurinkoinen sunnuntai sai sekä puutarhurin että perhoset liihottelemaan pihalla. Eihän edes heinäkuussa ollut näin ihania säitä, pilvetön taivas eikä edes kunnon tuulen henkäystä. Viereisellä pellolla humisi puimuri, muutama syksyn ensimmäinen joutsenparvi lensi pihan ylitse ja lounaalla oli kaikki lapsen saman pöydän ääressä äitini lisäksi. Täydellinen päivä.

 Vuoden ensimmäinen amiraaliperhonen. Niiden suosikkeja oli tänään kaikki maksaruohot.

 Neitoperhosia oli valtavasti. Seisoin pitkään arboretumissa ja vain nautin ympärillä pyörivistä perhosista. Tunne oli mahtava.

 Virosta keväällä tuotu happomarja voi hyvin. Nimeä en muista ulkoa enkä muistanut tarkistaa sitä nimilapusta joka on vielä taimessa kiinni. Vähän arkojahan nämä on mutta niitäkin on kokeiltava, joskus voi onnistua.

 Perhosten lisäksi ihastelin 'Margaret Hunt'-kärhöäni. Itsekseni totesin että vaikka tämä jäisi vain tämän kesän iloksi niin oli se kaiken vaivan arvoista. Kukat on hienot ja suuret.

 Kasvimaan alalohko on käännetty nyt kokonaan. Talikolla käänsin ja poistin samalla kaikki rikkaruohot. Keskellä kasvaa vielä rypäs kehäkukkaa, en raaskinut kitkeä sitä vielä pois kun kehäkukissa vieraili perhosia. Levitin koko lohkolle reilusti kalkkia sillä parin vuoden lannoitus happamalla turvelannalla on saanut sammaleen kasvamaan kasvimaalla. Kalkin päälle levitin kolme kottikärryllistä kompostorista poistettua multaa. Samalla tuli tyhjennettyä kompostorin alaosa talvea varten. Seuraavaksi levitän haravoidut lehdet koko kasvimaan päälle. Saa madot töitä talveksi.

 Etupihalla kukkii hortensiat. Keinu piti viedä jo navettaan mutta lämmin sää sai muuttamaan mielen, odotetaan vielä tämä viikko.

Punalehtiruusu ei ole tällä hetkellä kovin punalehtinen mutta sen kiulukat on hyvin punaiset. Kiulukat onkin osa punalehtiruusun kauneutta vaatimatonta kauneutta.

Olisipa hienoa jos sääennuste pitäisi paikkaansa ja tästä ilmiöstä nimeltä aurinko saisi nauttia pidempäänkin.