Hyödyksi ja kauneudeksi

En ole koskaan laskenut mitä maksaa kasvattaa tomaatit itse. Luulen kuitenkin, että taloudellista säästöä ei kamalasti tule jos laskee mukaan kasvihuoneen rakentamisen kulut, mullat, lannoitteet, siemenet, ostomatkojen bensat jne. Mutta se taitaakin olla harvalla hyötykasvien kasvattajalla tavoitteena, tuo rahan säästäminen. Itse kasvatan tomaatteja iloksi, makupaloiksi, harrastukseksi ja mielen virkistykseksi ja myös hyödyksi.

Tämän vuoden kylvöt onnistuivat hyvin, osa tomaateista on jo koulittu isompiin potteihin.

 Kaupan karkkilaatikot ovat hyviä alustoja mustille neliön mallisille taimipoteille. Neljä pottia sujahtaa paikoilleen kuin tarkoituksella. Isommat dynot ovat myös hyviä, niihin menee kuusi vähän pienempää pottia tai sekalainen määrä kylvöastioita.

 Taimimulta loppui kesken, viikonloppuna koulin loput, kuten nämä pikkuiset ruukkutomaatin taimet. Kylvö siemen kerrallaan omaan koloonsa kannatti, eipä ole ollut kouliminen koskaan näin helppoa kun taimet eivät olleet toisissaan kiinni. Tässä vaiheessa kastelen taimia alta päin jotta juuret kasvaisivat samaan suuntaan, alaspäin. Mustista poteista taimet siirtyvät jossain vaiheessa maitotölkkiin, yleensä silloin kun varsi on kasvanut liian honteloksi ja taimi tarvitsee tukea. Maitotölkkiin on hyvä upottaa osa liian pitkästä varresta ja saada tukikepille riittävä multatila.

 Tomaattilaatikot ikkunalla eivät ole mikään varsinainen kodin kaunistus. Niinpä tomaatteja vastapäätä tuli narsisseja Ikeasta. En kastellut purkkia yhtään muta silti kasvoivat lämmössä hurjassa tahdissa kukintaan. Toinen ruukku on ihan uhmalla lasikuistilla mikä menee vielä öisin helposti pakkasen puolelle. Siellä ei kukita vielä yhtä paljon mutta hengissä ollaan.

Perunanarsissit on lemppareitani ja senpä takia on harmi etten saa niitä kasvamaan puutarhassa. Nämäkin sipulit päätyvät lopulta puutarhaan vaikka jo etukäteen tiedän etteivät kuki sieltä enää koskaan. Tällä kertaa taidan kuitenkin kokeilla ihan uutta paikkaa, jospa se auttaisi.