Pengoin taas salin arkkua siinä toivossa, että löytäisin teille jotain kivaa esiteltäväksi. Arkku on itsessään jo aikamoinen aarre, erityisesti sisäpuolella on säilynyt vanhoja koristemaalauksia.
Arkun tarina ei kerro kenelle se on joskus kuulunut, saimme arkun talokaupan yhtydessä, tämän talon peruja se ehkä on. Meillä arkku toimittaa sohvapöydän ja vintin aarteiden säilytyspaikan virkaa.
Yksi kiva vintin aarre on repaleinen talouskirjanpito alkaen vuodesta 1903. Sinä vuonna joulukuussa on kaupasta ostettu seuraavat hankinnat: 3kg livekaloja, 1 aski armiiroja, 20 punttia tulitikkuja, 50kpl teräsnauloja, 2 askia beirutskia, 10,8 kg sokeria, 4,1kg sokeria, 6,3kg nisujauhoja, 4kg kahvia, 2kg kahvia, 5kg rieskajauhoja, 2kg riisiryyniä, 2kg rusinoita, 1kg veskunoita, 1 paketti kynttilöitä, puoli kasakkaa, 1 puntti teetä, 2 askia Mattia, 2 askia Mattia ja 100 kpl taontanauloja.
Hieman erilainen kuin nykyihmisen ostoslista. Listasta huomaa että jouluna on syöty hyvin, kevään kirjanpidossa esiintyy lähinnä silliä, sikuria ja tupakkaa. Tai ehkä 2kg rusinoita ja muita tarvikkeita on riittänyt useammaksi kuukaudeksi.
Viimeinen kuva on yksi vintiltä löytyneistä joulukorteista. Tämä kortti ei ole kulkenut postin kautta, se on ojennettu kansakoulussa ystävälle tekstipuolen mukaan. Itse tykkää juuri näistä korteista joissa näkyy ajanmukainen arkielämä. Piparkakut ja äiti keittämässä ehkä riisipuuroa lieden ääressä. No ehkä arjessa ei sentään keitelty korkokengät jalassa kuten postikortissa tapahtuu.
*Mukavaa Itsenäisyyspäivää*
Onpa hyvinpukeutunut äiti ;-)
VastaaPoistaMieltä kutkuttava kirjanpito. Toivottavasti silloin jouluna on olleet hyvät pidot.
Hyvää itsenäisuuspäivää!
Ei taida kortti olla täysin realistinen, enemmän sellainen ihannekuva. Sen ajan blogi :D
PoistaJoulu taisi olla maalla suuri juhla, talonpojat meni silloin yleensä vihillekin koska joulussa ruualla oli jo valmiiksi suuri merkitys.
60-luvulla, kun vanhempani rakensivat kesämökin, piti isä kirjaa siitä, milloin ja minkä verran mitäkin rakennustarviketta ostettiin. Mainittuna oli myös, mitä tuotiin talvella järvenjään yli (tie oli lähempänä järven toisella puolella). Oli hienoa, että kirjanpito oli tallessa vielä muutama vuosi sitten, kun mökki myytiin eteenpäin. Toivottavasti nykyinen omistaja jatka perinnettä ja säilyttää tiedot :)
VastaaPoistaHyvää Itsenäisyyspäivää!
Aivan mahtava juttu että tuollaista kirjanpitoa joku jaksaa tehdä. Minun remppakirjanpito on melkoisen huolimaton.
PoistaOn siellä emäntä aikoinaan laittanut herkkuja pöytään. Onko veskuna luumu? Mikä tai mitä on puoli kasakkaa, mulla ei ole yhtään edes aavistusta!!!
VastaaPoistaIhana himmeli teillä salissa!!
Meillä lapsena syötiin aina väskynäsoppaa! Väskynä oli kuivattu luumu.
PoistaVeskuna on väskynä eli kuivattu luumu. Kasakka on tupakkaa, kuten myös Matti, armiira ja beirutski, kasakkaa on ostettu ilmeisesti puoli askia. Nisujauhot on vehnäjauhoja. Entisajan tekstiin tarvitsee joskus suomennoksen :)
PoistaHimmeli on hieno ja suuri kuten salissa pitää ollakin.
Hyvää itsenäisyyspäivää teille :)
VastaaPoistaKiitos ja samoin :)
PoistaVoi mitä aarteita ja paloja historiaa :) Aivan ihana tuo arkku <3
VastaaPoistaArkku on hieno, mukava olisi tietää kenen se on ollut.
PoistaUpea arkku! Tuo on todella jo aarre itsessään. Mukavaa, että se on teillä käytössä ja näkyvillä. Kaikki vanhat muistiinpanot ja paperit, varsinkin, jos vielä liittyvät entisten asukkaiden elämään, ovat myös mielenkiintoisia. Ja onneksi ennen vanhaan kortitkin olivat arvokkaita eikä mitään tusinatavaraa, joten mekin saadaan niitä vielä ihailla. Nykyisin kaikkea ei voi säilyttää.
VastaaPoistaEnnen vanhaan säilyteltiin kaikenlaista mutta ei nykyään voi, jo silkkaan paperiin hukkuisi. Arkun käyttötarkoituksen tiesin heti :)
PoistaIhania aarteita. Talouskirjanpito on ihan museotavaraa, erittäin mielenkiintoinen. Huomaa, että omavaraisuutta on ollut paljon jouluun valmistautumisessakin.
VastaaPoista