Joulun havut

Kuusi on saapunut saliin. En tiedä jännittikö sen saapuminen enemmän minua lapsia. Olin pyytänyt että kuusi tulisi sisälle hyvissä ajoin, heti kun alkaa lomat. Aatto ja aatonaatto menee jouluruokien parissa joten meille on silloin liian myöhäistä kuuselle.

 Kuusenkoristeet on meillä aina samat, väreinä sinistä, hopeaa ja valkoista. Lasipalloja tarvittaisiin lisää, hankin jos tulee alennusmyynneistä vastaan. Tämän joulun rikkoutumissaldo on toistaiseksi yksi allekirjoittaneen tiputtama lasipallo. Ei onneksi ollut niitä Viipurista hankittuja käsinmaalattuja palloja joita on enää kaksi, vaan ihan tavallinen lasipallo.

 Ulkona on ihan yhtä vihreää kuin kuusen myötä sisällä. Nuorin poika haki vielä pimeän jo tultua  takapihalta oman kuusen omaan huoneeseen. Illan väkerteli koristeita siihen. Hieno tuli mutta siitä kuusesta en tajunnut ottaa kuvaa, kuten en pääovien havukransseista. Löysin Lahden torilta eilen oikein kauniit perinteiset kranssit. Tällä kertaa valitsin sellaiset joissa on kuusenkävyt koristeina. Yleensä haluan ettei kransseissa ole mitään.

 Yksi kuuri perinne josta ei voi irtilaskea on syötävät kuusenkoristeet eli ripustettavat suklaiset pallot ja kävyt. Niiden kanssa meinasi käydä vähän huonosti, suklaisia koristeita olikin aika vaikea löytää, liekö sitten jo myyty loppuun. Lidlistä onneksi löytyi vaikka samassa pussissa tuli muutakin suklaata. No, lapset tietäen ei se heitä haitannut. Isot suklaapukit saivat syödä heti joululoman alkamisen kunniaksi.

Pienet suklaatontut piilotin pitkin piparkakkuasetelmaa. Saavat lapset syödä sieltä jos huomaavat. Pikkuhiljaa alkaa olla maalliset joulun ainekset kasassa. Pari kertaa pitää vielä käydä ostoksilla ja hankkia ruuat, sika on jo sulamassa lasikuistilla. Leivonnaiset on leivottu ja toffeet tehty. Valkoisesta joulusta en edes haaveile, käy se tämä vihreäkin, joulun havujen väri.