Minun lahja oli vanha ristipistoin kirjailtu pöytäliina.
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
Lahjaksi käytettyä?
Siinäpä se kysymys, voiko lahjaksi antaa käytettyä? Minun mielestä voi, mutta kenties ei sellaiselle ihmiselle jonka makua ei tunne. Eikä ihan kaikkea sovi antaa käytettynä, omalla kohdalla käytetty vaate voisi olla arveluttava lahjana, pöytäliina taas päinvastoin on parempi käytettynä kuin uutena. Lasten lahjoissa oli tänä(kin) vuonna käytettyä, nuorempien poikien Nerf-pyssyt oli hankittu muuta kautta kuin tuliteränä kaupasta. Ja kummankin pojan mielestä lahja oli juuri sitä mitä oli toivottu.
Minun lahja oli vanha ristipistoin kirjailtu pöytäliina.
Äitini oli saanut liinan tädiltään. Täti ei enää muistanut kuka esiäiti liinan on tehnyt. Ihan mikään satavuotias tämä ei ole, mutta ei ihan uusikaan. Reunapitsi on kiinnitetty ompelukoneella ja on selkeästi tehdaspitsiä. Ristipistot on tehty sekaisin molempiin suuntiin ilman mitään säännönmukaisuutta, joten epäilen olisiko tämä jonkun kouluaikainen käsityö?
Liina on aika kivan kokoinen, käy tähän arkun päälle tai salin peilin alle. Salin liina tämä on selvästi sinisine kirjailuineen, salin tapetissa kun on sinistä kukkaornamenttia.
Samassa paketissa liinan kanssa oli kaksi lautasta äitini lapsuudenkodista, niitä harvoja säilyneitä. Eli mitä parhain lahja tällaiselle käytetyn tavaran hamstraajalle.
Minun lahja oli vanha ristipistoin kirjailtu pöytäliina.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kaunis liina :) Minäkään en pahastu "käytetyistä" lahjoista! Saamme usein lahjoja, jotka ovat ostettu kirpputoreilta tai antiikkiliikkeistä. Niillä ei ole mitään eroa, eikä antiikkiliike ole edes tae antiikista.
VastaaPoistaOn muuten totta, että kirppareilta tekee antiikin ja vanhan suhteen yhtä hyviä löytöjä kuin antiikkiliikkeistä. Ja jotenkin niissä kirpparilöydöissä on mukana sitä jotain.
PoistaMinä ilahduin valtavasti, kun sain lahjaksi kalenteripyyhkeitä, uuden vuodelle 2014 ja sitten niitä vanhoja, mitä ei saa muualta kuin kirppareilta käytettyinä! Koin että lahjan antaja oli ajatellut juuri minua ja toiveitani, kun oli nuo pyyhkeet pakettiin laittanut. Ajatus on tärkein, oli sitten uutta tai käytettyä!
VastaaPoistaKalenteripyyhkeet on ihania. Minulla oli syntymävuoteni pyyhe, mutta myin sen viime vuonna pois. Välillä on saatava kaappeihin tilaa :)
PoistaOi, synttärivuosipyyhkeen kun jostain löytäisikin! Lieköhän niin vanhaa edes tehty...
PoistaOn vähän eri asia antaa käytettyä vanhaa keräilytavaraa tai sitten sellaista peruskirppiskamaa. Olen itse ilahtunut mm divarista hankituista siisteistä kirjoista, joita olin haeskellut jo pitkään mutta niitä ei ollut kirjakaupassa saatavana. Niin ikään ilahduin lapsuuteen liittyvästä lasitavarasta. Lapsille voinee jokin uudenveroista lelua hankkia ns käytettynä, jos ne ovat heidän mieleen. Vanhaa (ja uuttakin) voi hankkia ajatuksella. Winnie
VastaaPoistaKyllä se peruskirpparikamakin voi olla hyvä lahja, siis lelu, sisustusjuttu jne. Ja tietysti ne kirjat. Minua ei käytetyssä edes haittaa vaikka siinä näkyisi muutama naarmu, käytön jälki tms., sehän on vain sitä elämää mitä esine on nähnyt. Meidän lapsille on aina käynyt käytetyt lelut, nuorin sai esim. keväällä synttärilahjaksi lego star wars aluksen jonka löysin kirpparilta. Juuri sitä alusta ei enää kaupoista saanut ja oli poika tyytyväinen. Mutta ajatuksella hankittu on tietysti se paras, oli uutta tai käytettyä.
PoistaTodella kaunis liina. Olen samaa mieltä, että ehkä käytetty ei sovi lahjaksi, jos ei todella hyvin tunne lahjan saajaa. Itse olen innoissani käytetyistä/vanhoista lahjoista ja niitä yritän itsekin antaa eteenpäin.
VastaaPoistaViehättävä liina! Tuo on kyllä varmaan totta tuo lahjan saajan tunteminen. Minä kyllä ilahdun vanhoista aarteista sekä käsitöistä, mutta markettitavaraa en (joulu)lahjaksi halua ja sen läheiseni onneksi tietävätkin :)
VastaaPoistaMinä sain meidän äidiltä ja miesystävältään joululahjaksi ison paperikassillisen vuoden mittaan kirpputoreilta kerättyjä emaliastioita, niitä mallia mummola -tyyppisiä. Olin siitä tosi ilahtunut. Synttärilahjaksi sain äidiltä kaksi myös kirppikseltä löytynyttä vanhaa sputnik-aiheista teelasinpidikettä jotka meillä ovat glögilasikäytössä. Eli tässä tapauksessa antajat ainakin tuntevat hyvin saajan ja tämän mieltymykset ja nuo lahjat olivat vielä paljon isommassa arvossa kun tiesin, että niiden hankkiminen oli edellyttänyt melkoisen määrän tuloksetontakin kirpputorihaahuilua!
VastaaPoistaEn ollut ikinä tiedostanutkaan, mutta tämän tekstin myötä huomasin, että meillä on aina ollut tapana antaa käytettyjä lahjoja! Ei kylläkään käytettynä ostettuja, vaan omia tavaroita. Olen saanut paljon vanhoja astioita, paljon vanhoja koruja, liinavaatteita, pöytäliinoja, huonekaluja, tauluja joulu- ja syntymäpäivälahjoiksi. Samoin lapseni ovat saaneet suvun vanhoilta näiden tavaroita - ja ovat tykänneet kovin. Kirjatkin yleensä saamme ja annamme "käytettyinä": nimittäin niin että antaja on itse ensin lukenut kirjan (mutta yleensä kyllä mahdollisimman nätisti sivuja hellästi kääntäen ja kurkkien)
VastaaPoista