Siemeniä

Muutamana aurinkoisena päivänä olen kierrellyt pitkin puutarhaa pussi tai purkki kourassani. Talteen on päätynyt siemeniä muunmuassa akileijoista, sormustinkukista ja arovuokoista. Osan myyn pois ja osan säästään omaa puutarhaa varten. Sormustinkukka esimerkiksi on kaksivuotinen niin että kasvattaa ensimmäisenä vuonna vain lehdet eikä kuki. Jotta saan sen kukkimaan joka vuosi, pitää kukattomaksi vuodeksi olla siemeniä maahan laitettavaksi.

Nyt niitä on.

 Akileijaa on kolmen väristä, valkoista, tummaa lilaa ja punavalkoista. Kaikkia siemeniä en kerännyt vaan saavat siementää maahan luonnollisestikin. Akileijan siemen jos mikä on helppo kerätä. Samaa en voi sanoa rohtosuopayrtin siemenestä. Oli tiukassa kuin mikä vaikka sen ihan kypsäksi päättelin. Ehkei ollut sittenkään. Olen luullut tuon suopayrtin leviävän vain juuresta, mutta mansikkamaalle päätyneet pikkuruiset taimet osoittavat sen leviävän erittäin hanakasti siemenestä. Valkoisesta kerrotusta en vielä saanut mitään talteen, mutta vaaleanpunaisesta yksikertaisesta rohtosuopayrtistä on nyt kaksi pientä pussia siemeniä muille jaettavaksi.

 Huono kuva, mutta pääasia on että tänäkin vunna on tallessa hyvä määrä kehäkukan siemeniä. Kehäkukka onkin jo ainakin viidettä vuotta omaa kantaani. Sekaisin keltaisia ja oransseja kukkia. Ruiskukkaa sain talteen hiukan, sekin jo toista kertaa omaa kantaa.

 Tarkoitus on ollut kerätä myös luonnonkukkienkin siemeniä, mutta sään suhteen näyttää aika heikolta. Tänään on vettä tullut niin, että edes 30 mm vesimittari ei ole riittänyt. Koko puutarha lainehtii kuin pahimpana tulvakeväänä. Ensi viikolla jos olisi poutaa niin ainakin yritän saada joitain kellokasvien siemeniä talteen.

Enkä malttanut olla laittamatta loppuun kuvaa sunnuntain herkusta. Ruuan jälkeen teki mieli jotain hyvää ja mielellään nopeasti. Tein uuniin omenaherkun ihan omasta päästä. Voitelin uunivuuan jonne kippasin hyvän määrän kuorittuja ja lohkottuja omppuja. Päälle reilusti kanelia ja vähän fariinisokeria sekä pieni juomalasillinen vettä. Kulhossa sekoitin voita, mantelijauhetta, fariinisokeria, tavallista sokeria, sesamin siemeniä, kaurahiutaleita ja -leseitä murumaiseksi. Sitten koko muruseos omppujen päälle ja uuniin. Omenaherkun paistamisen aikana tekaisin hellalla purkillisesta kermaa ja tilkasta maitoa ja kananmunasta vaniljakastikkeen. Hyvää tuli vaikka kastiketta en sokerilla maustanut, pelkkä vanilja riitti.

Onnistunut omenapaistos vaikka ilman reseptiä sen taioin. Seuraavan paistoksen kokeilen tehdä samaan tyyliin täysin gluteenittomana ja jätän kaurat pois. Tilalle lisää sesamin siemeniä ja hasselpähkinäjauhetta. Lupaan kertoa miten onnistuu.