Lahovammoja

Kun eletään 120 vuotta vanhassa talossa, ei remontin edetessä voi välttyä lahovammoihin törmäämiseltä. Toistaiseksi törmätty onkin äärettömän vähän, suurin osa niistäkin lahoista on ollut tiedossa tai odotettuina vaurioina. Suurin yllätys taisi olla vanhempien valtakunnan ikkunoiden alta paljastuneet pari lahoa hirsikertaa. Vaan helpostipa korjaantui sekin, eikä tänä päivänä ole merkkiä siitä, että ikkunan aluset on korjattu.

Ulkovuoren suhteen on selvitty harvinaisen helposti. Aluksi koko etelänpuolen seinusta näytti siltä että uusiksi menee. Raapatessa paneleita tulimme toisiin aatoksiin. Panelit on pääosin kuivaa ja kovaa haristuneisuudesta huolimatta. Ei muuta kuin maalia päälle ja tsekataan kunto uudestaan 10 vuoden päästä.

Ikkunalla tuli vastaan ensimmäinen kohta joka vaati toimenpiteitä. Koristelauta ja sen alapuolella oleva vesilauta olivat umpilahoja. Ihme kun olivat paikoillaan pysyneet. Ei merkkejä ötököistä, suurin syy lienee jatkuva altistuminen sään armoille, räystäs kun on tuossa kohtaa päätyä kovin korkealla.

 Minä ehdin jo surra menetettyä koristetta, mutta miehellä olikin yllätys liiterissä. Yksi ylimääräinen koriste ajalta jolloin talo oli vielä vaaleanvihreä tummemman vihrein tehostein. Tämä kyseinen kappale on kuulemma puretulta sivukuistilta, sisään johtavasta oviaukosta joka on ollut ennen pelkkä ikkuna. Enpä muistanut lainkaan että siellä sellainen oli mutta hyvä kun oli. Ei tarvitse alkaa nysväämään uutta. Tuolle riittää pelkkä hionta ja uudelleen maalaus.

 Mutta palataan lahoon. Kuten olen ennenkin maininnut, on koko taloa kiertävä alakierto/vesilauta laho. Sekä ylempi että alempi. Pohjoisseinustalla saatetaan selvitä pelkillä paikkapaloilla, mutta muualta menee uusiksi kuten kuvastakin voi päätellä.

 Onneksi mies on kätevä ja aloittaa viikonloppuna uusien kiertojen tekemisen. Tässä kuva laajennusosan vesilaudasta joka on sekin miehen tekemä. Samalla tavalla korjataan ja uusitaan kaikki alkuperäiset kierrot. Käytetään yhtä jyhkeää puutavaraa ja samaa mallia. Vähän työtä se aiheuttaa, mutta on sen väärti. Peltiäkin tuohon mietittiin, mutta eipä laiteta. Uusi puu huolellisesti tehtynä ja maalattuna kestää taas monta kymmentä vuotta.

 Suurimmat pinnat ulkovuoren korjauksesta ja maalauksesta on tehty. Edessä on kaikki nypertäminen pikkuosien kanssa ja lasikuisti. Sekä katon maalaus muutaman vuoden sisään. Vihreä katto ei sovi sitten millään harmaaseen taloon.

 Ihan ei olla aikataulussa, mutta ei mikään ihme näin sateisena kesänä. Puolet niistä päivistä kun olisi ollut aikaa tehdä, on mennyt vesisateessa ihmettelyyn urakan seistessä tyhjän panttina.

Sitä myöten on toiveissa viikonlopuksi sateetonta ja kuivaa säätä jotta homma etenee.