Eikä yhtään tiuhempaa!
Se on tämän laiskan emännän motto hyllypapereiden vaihdon suhteen.
Nyt lipsahti jo toista vuotta ennen kuin sain vaihdettua mummolta perittyyn kaappiin uudet paperit.
Paperina on edelleen Ikeasta hankittu ruskea rullatavara.
Hillitty, edullinen ja kestävä paperi.
Paperit siksi, että hyllylevyt ovat jotain 1980-luvun käsittelemätöntä mäntyä, kaapin ovet ilman kaappia. Me kierrätimme ne hyllyiksi. Alatasolla toimii parhaiten parhaat päivänsä ohittaneet keittiöpyyhkeet. Ei naarmuta kattilat herkkää maalipintaa ja jätä siihen inhottavia mustia naarmuja. Ruuanlaitto puuliedellä mustaa kattiloiden pohjia erityisen hyvin vaikka niitä pohjia kuinka pesisi.
Ja hyvin mahtuivat paikoilleen ja väljyyttäkin jäi. Osa tämän kaapin tavaroista sai muuttaa uuteen, edellisen postauksen kaappiin. Sinne löytyi hyllyjen suojaksi äitini Lempi-tädin kirjomat vanhat pellavapyyhkeet, mukava saada nekin käyttöön.
Tiedättekös, minusta kattilakaapin sisällön näyttäminen teille, täysin ventovieraille on henkilökohtaisempaa kuin vaikkapa oman kuvan lataaminen tänne.
Jännä tunne että jonkun kaapin sisältö voi tuntua niin yksityiseltä.
Vaikka sama tunne olisi, jos kuvaisin lusikkalaatikon, tai vaikka salin senkin asustelaatikon sisällön teille.
Kaapit ja laatikot ovat yleensä niitä kaikkein yksityisempiä paikkoja kodissa.
Harva vieras niiden sisään kurkkii, sohvat, kaapit ja muut sellaiset on kuitenkin aina avoimesti esillä ja siis henkisesti paljon helpommin kuvattavissa esille.
Mukava olisi kuulla jakaako muut bloggaajat tämän ajatuksen kanssani.
Taidat olla aikas oikeassa. Jauhokaappia en voisi mitenkään kuvata ja näyttää. Se on ihan kamalan sekaisin aina. Kattilat ovat meillä sekalaisesti eri kaapeissa, koosta riippuen :)
VastaaPoistaVoi kääkkendaali. Mä just vaihdoin ekan kerran yhden hyllypaperin meidän keittiön laatikkoon, kun edellinen oli liimaantunut siirapista kiinni lootan pohjaan. Jos nyt vaikka viiden vuoden kuluttua uusisi ne.
VastaaPoistaClasulla on muuten hyvää, halpaa ja kauniita hyllypapruja. Pilkullisia ja eri värisiä.
Peurankello: Ai järkytys, jos jauhokaappi pitäisi esitellä, ei onnistuisi :)
VastaaPoistaNanna: Kiitos vinkistä, Clasu on huomattavasti lähempänä kuin Ikea. Siirappi on muuten aika inhaa tahmaa sen tölkin ulkopuolella, ja etenkin kaapin pohjalla!
En ole bloggaaja itse, mutta voin kyllä varsin hyvin kuvitella, että kaapin aukaiseminen ja sen esitteleminen on sensitiivinen juttu. Siinähän tavallaan aukaisee omat ovensa ja päästää lukijat sisään. Ihan eri asia kuin joidenkin joka tapauksessa näkösällä olevien esineiden kuvaaminen.
VastaaPoistaKyllä sinä taidat olla järjestelmällinen paitsi karppaamisessa myös hyllypapereiden osalta. Meillä tuli keittiöön uusi kattilakaappi viitisen vuotta sitten. Paperoin silloin ja juuri tossa vähän aikaa sitten tulin katsoneeksi, että pitäisi varmaankin uusia paperit pikku hiljaa... No minä en tosiaankana ole koskaan ollut mikään järjestelmällisyyden mestari. En pystyisi laittamaan kuvia kattilakaapistani toisten katseltavaksi!
tv Leena
Hyvät hyllypaperit, joista sainkin mainion idean! :D
VastaaPoistaEnpä taitaisi minäkään kattilakaappia esitellä..
Astiat vielä jotenkin menee, mutta kattilani..plääh! ;D
Hauskaa viikonloppua!
Kyllä sun kelpaa tuota kaappia esitellä, on niin siisti ja järjestyksessä.
VastaaPoistaJotkut kaapit voisin ihan surutta avata kelle vaan, mutta meidän vaatehuone on sellainen järkytys, että sinne en halua kenenkään kurkkaavan -siinä varmasti on mun huonot puolet koostuneena ;)
Hyvä oivallus, kaappi on kaappi! Varmaan sanonta "luurankoja kaapissa" tulee myös siitä henkilökohtaisuudesta ja toisaalta siitä, mitä kaikkea kaappi voi kätkeä. Ja se on muuten kansainvälinen sanonta.
VastaaPoistaKelpo idea laittaa kauniita pyyhkeitä kaapin pohjalle, en ollut tullut ajatelleeksi. Minäkään en ole kovin ahkera hyllypaprujen vaihtaja, laitoin Marimekon unikot joskus viisi vuotta sitten enkä ole niitä sen jälkeen uusinut. Suurin osa astioista ja kattiloista on kylläkin paperoimattomilla hyllyillä, joiden kirkkaan oranssipunainen maali ilostutti niin, että vain pesin hyllyt.
Mulla on muuten karmeimmassa kunnossa viinihyllyn paperi, kun sinne laittaa punaviiniboksin takaisin niin siitä hanasta aina tippuu... kröhöm, tämä taitaa ehkä kertoa enemmän kuin tuhat sanaa mun ruuanlaistosta (olipa osuva kirjoitusvirhe... varmaan alitajuinen) ja elintavoista. Jauhot on täysin hyvässä järjestyksessä!
Muuten, ystävättäreni joka nuorempana oli matkaoppaana, sanoi, että se retki, jolle joka ikinen turistiryhmästä lähtisi, olisi päästä katsomaan matkaoppaiden asuntoja. "Siellä he vetäisivät auki sukkalaatikoita intopiukeina!"
Leena: Taidan olla järjestelmällinen tietyissä kaapeissa :) Työni luonteen takia kattilat on käytössä jatkuvasti, pakko siis pitää järjestyksessä.
VastaaPoistaRuusa: Kerro idea meille kaikille, hauska kuulla mitä hyllypapereiden ansiosta syntyy :)
elämäni matkat: Vaatekaapit on yleensä aika pahoja paikkoja. Tässä talossa ei ole yhtään ja ehkä hyvä niin :D
Saila: Siitä ne "luurangot" varmaan tulee! Kangaspyyhe on yllättävän hyvä alunen kattiloille ja muille. Tuo kaappi onkin uuden kaapin lisäksi ainut jossa on papereita tai pyyhkeitä hyllyjen suojina. Muissa kaapeissa hyllyt on siistissä kunnossa. Meillä tuppaa nuo viinit häviämään ennen kuin niitä ehtii kaappiin säilömään :DD
Mulla ei oo kyllä mitään estoja esitellä kaappejani. Tosin ne onkin aika lailla järjestyksessä aina, toisin kuin vaikkapa pöytätasot.. joita mä kyllä oon kans tainnu estottomasti esitellä myös blogissa. Kaiken kaikkiaan mä en taida olla kovin ujo näissä asioissa. Oikein mietin että onko mitään kaappia mitä en esittelis.. eikä kyllä tuu mieleen. Meitä on niin moneen junaan. =) Hyllypapereita mulla ei oo missään.
VastaaPoistaHeli: Sä oot sitten kyllä täysin estoton :))
VastaaPoistaSiisti astiakaappi!
VastaaPoistaJahka remontti valmistuu, niin voisin toki esitellä ainakin uusitun vaatekomeron ja vaatekaapin, jotka järjestetään pakosta uudelleen taas muuttovaiheessa. Nyt koti näyttää himohamstraajien pesältä, kun sali on täynnä tavaraa, ja asumiset enemmän tai vähemmän väliaikaisia...