Kuinka paljon teiltä löytyy lasten kirjoja? Ammatinvalinnasta johtuen, on meille alkanut kertyä lastenkirjoja jo ennen lapsia. Silloin kultaiseen ennen vanhaan tulikin kierrettyä aina kaupungin kirjakaupat läpi, alet luuhasin läpi erityisen tarkkaan. Nykyisin hyvä jos käyn kirjakaupassa kaksi kertaa vuodessa ja toisen kerran käytän kontaktimuovin ostoon. Siispä on ihan hyvä että niitä kirjoja on keräilty.
Ja niitä myös luetaan, jos ei ihan päivittäin niin joka viikko. Tähän postaukseen valitsin meidän pienempien poikien suosikkeja. Osa on lähes puhki luettu, mutta klassikot ja hyvät kirjat jaksavat kiinnostaa kerrasta toiseen. Tänä talvena meillä on ekaa kertaa luettu unisaduksi kuvattomia kirjoja. Vihdoin alkaa olla malttia kuunnella ja seurata tekstiä ilman visuaalista ärsykettä. Minä tykkään.
Teemut, kaikkihan tietää Teemu-kirjat. Ensimmäiset painokset tulivat 70-luvulla, minun ja lasten riemuksi näitä painetaan edelleen. Kestosuosikki näistä on reunassa oleva Teemu ja Maija, siinä kun pissitään ilkosillaan nurmikolle. Ihana ja kertoo pienille sopivalla tavalla tyttöjen ja poikien erosta.
Kurkistuskirjat. Miten ennen pärjättiin ilman? Eniten luetut on meillä nämä Pikku Suden kurkistuskirja ja Pikku Pöllön kurkistuskirja. Ostettu jo yli 10 vuotta sitten, mutta näihin en ole kyllästynyt, ainakaan kuvituksen osalta.
Mauri Kunnakset. Minusta jo klassikot, sillä näistäkin ekat tulivat 70-luvulla. Minulla oli joskus tonttukirjasta eka painos, mutta minne lie hävinnyt matkan varrella. Tykkäsin siitä jo lapsena ja tykkään edelleen. Se luetaan läpi joka joulu. Hurjan hauska autokirja on toinen suosikki. Kunnasta onkin kirjahylly väärällään. Pojat saavat aina vähintään yhden kirjan joululahjaksi kokoelmaansa.
Siinä niitä kirjoja on. Kuvassa on reilu puolet omasta valikoimasta. Joskus lainataan kirjastoautolta vielä lisää. Saatetaan niin tutustua uutuuskirjoihin ja sitten hankitaan jos tykätään. Nykyään minusta on tullut vähän ronkeli kirjojen suhteen. Kuvat ja teksti pitää kolahtaa heti ja siksipä ostan aika harvoin kirjoja. Ja monesta nykysuosikista en pidä muutenkaan. Mm. Nalle Puhit ja Pupet ei ole kolahtanut koskaan. Niitä on muutama hyllyssä, mutta ovat todella vähällä lukemisella. Samoin kaikki kirjat Disney-tunnuksella saavat olla vaikka Aku Ankka onkin lehti jonka luen joka viikko :D
Loppuun vielä kiitos edellisen postauksen kommenteista. Kuopus hykerrellen kuunteli kehujanne, ja piirtää lisää...
Uusia lukijoitakin on taas pompsahdellut. Tervetuloa!
Hei !
VastaaPoistaMeille ainakin kírjoja kertyy semmoista kyytiä, että olen välillä niiden epäillyt lisääntyvänkin keskenään.
Nuorimmaiselle koitin tehdä inventaariota viime syksynä mutta kun 300 paukahti rikki niin en enää uskaltantut jatkaa, esikoisen huoneen yksi seinä täynnä kirjahyllyjä, samoin eteiskäytävä (no siellä kyllä onneksi vähän muutakin) mutta sitten taas vanhempien makuuhuoneessa seinällinen. Huoh.
Ihaniahan kirjat, mutta kun niistä on NIIN vaikea luopua.
Ja silti tämä hamsteri kantaa lisää kiinnostavia kotiin alvariinsa -mutta huomaan kyllä että varsinkin lastenkirjojen kohdalla rima kyllä rupeaa olemaan aika korkealla.
Tiina K:mmi
Kirjoja on hyllyt piukassa. =)
VastaaPoistaUhkasinkin pakata ne laatikoihin ja lähettää kahdelle aikuiselle pojalleni.
Hankkeeni ei saanut kovin hyvää vastaanottoa. ;)
Meidän ekaluokkainen tutkaili tässä kerran kirjahyllyään ja ihmetteli: "Missä se näkkileipäkirja oikein on?"(Koiramäen lapset ja näkki)
VastaaPoistaJoku aika sitten iltasatua kuunnellessa totesi: "Nyt tiiän miksei kaikissa kirjoissa oo kuvia. Ne voi kuvitella omassa päässä."
Meillä kyllä luettiin pienempänä Puppeja ja Maisoja, ja Barbapapat on ollut pitkään suosikkeja (ne oli jo mun suosikkeja sillon x vuotta sitten), ja tietysti Tatu ja Patu.
Missä huudossa teillä on Viirut ja Pesoset?
VastaaPoista(Se kauppakassi on nyt testattu.
Ihana, kun siihen uppoaa tavaraa vaikka kuinka paljon ja sangat ei paina käsiä.)
Teimme kirjainventaariota hyllyjä siivotessa. Pojat halusivat lastenkirjoja pois hyllyistään. Pelastin Lindgrenit, Heinähatut ja Vilttitossut sekä Uppo-nallet omaan hyllyyni. Uppo-nallen huumori ja filosofia ei uponnut meidän poikiin, vaikka minä lapsena tykkäsin. Kunnakset saivat vielä jäädä poikien hyllyyn, koska kuopus selailee niitä vielä välillä :)
VastaaPoistaMinulle luettiin Sannoja 70-luvulla. Sanna ja pikkuveli taisi olla suosikkini ( olin ainoa lapsi ). Omille pojilleni luin myös Sannoja sekä Tomppa- ja Aino-kirjoja. Aino-kirjoissa paras kohta oli, kun väsynyt ja päänsärkyinen äiti parantelee päätään jäisellä vihannespussilla ;) Puppe-kirjat olivat myös suosiossa. Kirjastosta Puppeja ei lainattu, koska kaikki kurkistusluukut oli aina revitty irti :(
- Kristiina -
Meillä 7- ja 9-v.tytöt tykkäävät kympillä Tatu ja Patu-kirjoista. Myös kaikki Mauri Kunnaksen kirjat on meillä tosi suosittuja.
VastaaPoistaVälillä lukevat kuvattomiakin kirjoja. Lainaavat itse kirjastosta ja on meillä itelläki kaikenlaisia kirjoja.
Ite tykkään Astrid Lindgrenin kirjoista kans :)
Niin ja iltasatu pitää lukea JOKA ILTA vuorotellen kummanki huoneessa :)
VastaaPoistaMeilläkin on paljon kirjoja... Astrid Lingrenin Marikkia, Peppiä ja Eemeliä ollaan jo luettu iltasaduiksi (ilman kuvia) ja aikuisetkin tykkää! Tatut ja Patut, Mauri Kunnakset ja Maija Poppanen on kivaa luettavaa.
VastaaPoistaMinä fanitan ihan kympillä lastenkirjoja, niin kyllä tekee meillä kaikki lapsetkin.
VastaaPoistaTeemut ja Sannat on niin nostalgisia! Ja Puppea inhoan, Pupu Tupanaa vielä enemmän ;)
Kunnaksen tuotanto ei ole meillä saavuttanut suurta suosiota, autokirja taitaa olla yksi niistä joista ollaan tykätty.
Mikko Mallikas, Sammakko-sarja, Anthony Brownen tuotanto, Siiri-sarja, Olivia-possu, Tatu ja Patu, Kassut,...muutamia meidän suosikeista.
Ja iltasatu luetaan joka ilta, vähintään yksi usein useampikin.
Töissäkin pyrin lukemaan joka päivä lapsille ääneen, enemmän tai vähemmän. Juuri tällä viikolla jäi yhtenä päivänä lukematta, niin välipalan aikaan yksi muksuista jo huomatti. "...satu, et oo lukenu tänään satua...". Mukavaa että sielläkin tykkäävät :)
Minulle on tärkeää, että lukemani lasten kirjat miellyttävät minuakin. Lapset vaistoavat töissäkin sen jos "täti" on innostunut itsekkin lukemastaan. MUkavaa viikonloppua <3
VastaaPoistaLastenkirjat on ihania. Laajasta ja hienosta kokoelmastasi mainitakseni vaikka yhden, Kunnaksen kirjat, on tosi kivoja. Niiden kuvistakin löytyy hauskoja yksityiskohtia. Oletteko tutustunut koskaan Lena Andersonin "Pikku siilin teekutsut" -kirjaan? Ihana, lämmin riimin muotoon kirjoitettu kirja siilin ja kavereiden teekutsuista. Suosittelen lämpimästi, jos vaikka kirjastoautolla vastaan tulisi :)
VastaaPoistaPaljon on minullekin lastenkirjoja kertynyt ihan työn takia. Olen ostanut niitä pääasiassa kirppareilta ja kirjaston poistomyynnistä. Kaikissa ostamissani kirjoissa pitää olla joku juttu, ihan vain halvan hinnan takia en niitä osta. Tällä hetkellä luetaan nukkarissa kirjastosta ostamiani Pelle Hermanni-kirjoja. Lapset tykkää ja minustakin ne ovat ihania.
VastaaPoistaHeippa!
VastaaPoistaOlen jonkun aikaa seurannut blogiasi täältä vuodatuksen puolelta. Mielenkiintoinen blogi sinulla!
Meillä myös kirjat on olleet suuri juttu lapseni lapsuudessa. Olen säästänyt myös omia lapsuuteni kirjoja. Luetuimpia on ollut Lasten Parhaat kirjasarjan nykypäivän tuotannosta Franklin-kirjat (Franklin-kilpikonna) sekä Rasmus Nalle. Sekä omasta lapsuudestani säästämäni Vaari-kirja on aika puhki kulutettu.
Voi minä muista nuo Teemu-kirjat! Kirjoja on kertynyt meillekkin. Nyt olen antanut veljen perheelle niitä "lapsellisia"... Mauri Kunnas on edelleen meilläkin suosittu.
VastaaPoistaMukavaa alkavaa viikkoa!
Tiina: Ne aikuisten kirjat onkin sitten toinen juttu...
VastaaPoistaMukava että on muitakin kirjahamstereita :)
SatuSanna: No kumma ettei kelvannut :))
Vianna: Tatu ja Patu on yksi meidänkin suosikki.
Sirkku: Ei kovinkaan huudossa. Luulisen sen olevan syynä, että pojat näkivät ensin filmit ja sitten vasta kirjat. Filmejä rakastavat, mutta kirjoja ei.
Kristiina: Meillä on pari Sannaa ja tykkään niistäkin. Uppo-Nalle ei ole koskana kolahtanut meillä, varmaan johtuen siitä etten itse pisä siitä ja siksi en tykkää sitä lukea.
Minni: Lindgrenit on ihania! Meillä aina välillä luistetaan iltasadusta ja laitetaan satukasetti tai -cd soimaan.
Sara: Kiitos vinkistä, Maija Poppanen on jotenkin unohtunut kokonaan meiltä!
Kikka: Samat sanat Pupu Tupunasta! Täälläkin saa lukea äänensä käheäksi ja silti lapset haluaisivat lisää. Ihan joka päivä ei lueta, mutta sitten kun luetaan, niin menee monta kirjaa.
MaMMeli: Olet oikeassa, on aika takkuamista lukea kirjaa josta ei itse pidä.
Hyvä Mieli: Kiitos vinkistä, pitää katsoa löytyisikö pikku siili lainaksi.
tarutikki: Minulla on joku hämärä mielikuva Pelle Hermanni kirjoista. Taitavat olla vanhempia kun se ohjelmakin on vanha.
Aurinkosali: Rasmus-nallesta tykätään meilläkin! Ja terkut sinne vuodatuksen puolelle :)
Mari: Minä en taida raaskia luopua yhdestäkään kirjasta :)