Eilen saimme sitten hakea ensimmäiset kolme ei kiireellistä ovea kotiinpäin. Kaksi on väliovia ja yksi aivan ihanainen komeron ovi joka tuli meille poikien huoneen oven kylkiäisinä Helsingistä siitä ihan meren kupeesta. Itse en päässyt mukaan ovia hakemaan ja jännitin sitten vaan täällä kotona miltä ovet näyttävät. Peräkärryyn piti päästä heti kurkkimaan ja jos minä olisin saanut päättää ovet olisi veivattu paikoilleen samantien. Siinä yksi karmien puuttuminen olisi mitään haitannut.
Kauniitahan ne ovat. Tämä komeron ovi etenkin. Nyt pitää pähkäillä missä tarvitaan eniten komeroa, tupa olisi aika vahvoilla, sopiva nurkkakin sille olisi. Toinen vaihtoehto on makuuhuoneemme. Siitä voisi tulla minun vaatekaappi.
Väliovet on muuten suorastaan aivan mahtavat! Ja ennenkaikkea, minkä työmäärän säästin jo näiden kolmen kanssa. Oppilaat ovat tehneet nämä opinnäytetyönä, joten työn jäljen laatukin on sen mukaista. Pienet virheet jos niitä on, niin eivät meitä haittaa. Eipä tänne liian sliipatut ovet edes sopisi. Seuraava työ miehelle on alkaa metsästää jostain valmista karmilankkua ja saranoita. Ainakin Metsänkylännavetta myy, mutta lähempää olisi suotavaa sitä saada. Semmoinenkin vänkyrä juttu näissä on, että ovikorkeus tulee nyt joissain kohtaa madaltumaan muutaman sentin. Ajattelimme, että makuuhuoneiden ovissa se ei haittaa, korkeammat ovet jätetään sitten kulkuoviin.
Koululle jäi vielä kasa ovia, ihan hyvä että kotiutuvat pikkuhiljaa. Eniten odotan niitä Arvilan alkuperäisiä liki neljä metriä korkeita pääovia. Ne pariovet haluaisin laittaa takaisin paikoilleen, ja jos ei onnistu, niin sitten haluaisin ne jollain konstilla tuvan ja salin välisiksi oviksi. Mies ei jostain syystä oikein innostu asiasta. Kummallisia nuo miehet!
Voi miten kauniita ovia :) Itse hamstrailen kanssa wanhoja ovia ja kunnostelen niitä pikkuhiljaa :)
VastaaPoistaOoh liki neljä metriä korkeat pääovet!!!!! <3 <3 <3 <3
VastaaPoista(Sydän joka metrille)
Hienoja ovia, kauniita. Ihan totta, makkareihin muutama sentti sinne tai tänne ei haittaa niin paljon kuin vilkkaammissa kulkutiloissa.
Kauniita ovia, eipä kovin usein näe enää tuollaisia ovia. :)
VastaaPoistaJa huimaa ajatella niitä 4 metrisiä, ovat varmasti upeat.
Kertakakkisen hienoja ovat! Noiden arvoa ei rahassa voi laskea:)
VastaaPoistaHienot! Innolla odotan minäkin niitä monen metrin ovia. Toivottavasti saat miehen innostumaan ideastasi!
VastaaPoistaUpeita ovia! Hyvä, että pääsevät pikkuhiljaa kotiin :)
VastaaPoistaIhanat ovet <3
VastaaPoistaMeillä on liiterin vintillä talon vanhat peiliovet, haluaisin niin kovasti ne takaisin taloon. Paljonko tuollaisten ovien entisöinti kustantaa ammattikoulussa, jos saa kysyä....
Olivia: Ihailtavaa kun jaksat itse, mun aika ei riitä ja kun tuli tilaisuus teettää ovet jollain muulla, niin tartuin siihen heti :)
VastaaPoistaSaila: Ne on aika hulppeet ovet! Toinen oli niin huonossa hapessa että laittoivat sen koululla ihan osiin ja kokoavat uudestaan. Kyllä minä odotan niitä kotiin.
Mia: On ne olleet todella korkeat, nimensä mukaan Pääovet.
Peurankello: No ei voi, osa on juuri Arvilan ovia ja osa haalittu sieltä ja täältä. Kaikki on kuitenkin samalla peilimallilla.
Sissi: Pitää vielä vähän pehmitellä :)
Sara: Kiitos, kyllä minä vaan jo odotan että olisivat paikoillaan ja pääsisi eroon noista 70-luvun laakaovista.
Lissu: Luulen ettei ammattikouluilla ole mitään yhdenmukaisia taksója. Rohkeasti vaan soittamaan ja kysymään. Meidän ovet saatiin teetetyksi hyvin hyvin edullisesti koska niillä ei ole kiirettä.
Heippa ja terveisiä Varpasen asemalta! Ompa teillä hienot ovet! Meillä olisi myös monta ovea vielä kunnostettavana, olipa hyvä idea tuo ammattikoulu :)
VastaaPoistaHienoja ovia!
VastaaPoistaMeiltä lensi ensimmäisenä sota-ajan budjetilla asennetut, ja edellisen omistajan koiran jyrsimät ovet pellolle. Olen haikaillut tilalle aitoja 30-luvun umpipuisia ovia, mutta mies ei ole innostunut asentamaan, kun väittää niiden kuitenkin olevan vituralla ja on muutenkin kai saanut yliannostuksen remonttia. Joten nyt meillä on vain siistit ja suorat, mutta tavalliset ovet, huokaa kateellisena..
Tuohon aikaisempaan lastenkirjapostaukseen sen verran, että meillä on hylly täynnä suomenkielisiä lastenkirjoja, mutta vaikka miten yritän, niin pentujen kielitaito sen kun ruostuu omankielisen leikkiseuran puutteessa. Vinskiä ja Vinsenttiä yritin nuorimalle lukea, niin menihän vaikeaksi. Kyse ei ollut kuvituksen puutteesta, mutta kun ei kertakaikkiaan ymmärtänyt kaikkia sanoja. Joten takaisin ruutuun yksi, ja Tomppa -kirjoja lukemaan, sillä periksi ei kai kannata antaa, vaikka helpompaahan se olisi. Muuten tämä 8v lukee ihan sujuvasti englanninkielisiä pokkareita, joita tuo koulusta kotilukemiseksi. Ja joka ilta pitää lukea iltasatu, muuten ei mistään tule mitään.
Tekuin, Iiris
Hienoja ovat!
VastaaPoistasaisko pyytää vähän kevätkuvia ulkoa,kesämökkikausi lähestyy ja kohta suunnataan sinne suuntaa...Ihanaa!
t.kesämökkiläinen (se jonka seinää koristaa koulun vanha opetustaulu)
Kerrassaan upeat ovet! Ja mielessäni huokailen ihastuksesta 4-metrisille pääovillesi :)
VastaaPoistaVarpasen asema: kannattaa ehdottomasti kysellä kouluilta. Pintakäsittelijöiden opetussuunnitelman kuuluu oven kunnostus ja ovista tahtoo joskus olla pulaa.
VastaaPoistaIiris: Tuo mitä tapahtuu kielen kanssa on kai väistämätöntä. Hienoa että jaksat kuitenkin taistella vastaan! Ei ne vanhat ovet ole titenkään uusien veroisia, mutta pieni kierous ja muu vain kuuluu asiaan :D
Kesämökkiläinen: Kuvia tulossa, saa poiketa käymäänkin kun tänne tulette :)
Teija: Niin minäkin :))