Ei kuitenkaan Lahden Gigantissa, vaan Mielen asiakaspalvelussa. Gigantissa ihmeteltiin kuin kummajaista. Kehtaa tuoda kolme vuotta vanhan imurin ja vielä valittaa sen hajoamisesta, parempi kun ei edes puhu sellaiselle asiakkaalle. Mielen asiakaspalvelun numeron sain sieltä vaivoin nyhtämällä. No mitäpä sitä palvelemaan, ilmeisesti kauppa käy muutenkin.
Aamusta sitten soitin saamaani numeroon. Ystävällinen nainen kuunteli asiani ja lupasi kuluttajapalvelun ottavan minuun yhteyttä. Ajattelin, että no menee varmana ensi viikkoon.
Ehei, tunnin päästä sain puhelun ja selitin imurin rikkoontumisen uudelleen. Nainen sanoi kysyvänsä asiaa vielä toiselta taholta, sillä hänellä ei ollut valtuuksia tehdä mitään päätöksiä.
Meni hetki ja sain uuden puhelun. Huollosta tuli vihreä valo ja saan imuriini ihkauuden kahvan, maahantuojan kustannuksella. Näiden kolmen puhelun aikana koin kyllä saaneeni täydellistä palvelua. Minua kuunneltiin, kysymyksiini vastattiin ja asia päättyi minun edukseni. Ehkei imurimme sittenkään ole tämän talouden viimeinen Miele.
Näin hyvällä mielellä onkin sitten hyvä tehdä asioita joista en pidä. Kuten vaatteiden nimikoinnista. Työ päiväkodissa on tuottanut tulosta ja meidän lasten vaatteissa on nimi. Tavalla tai toisella.
Tämä on vähän kuin käänteistä asiakaspalvelua päiväkodeille, kerhoille ja kouluille, tarkoitettu helpottamaan heidän työtään.
Sillä eihän kukaan voi muistaa mikä lapanen tai villasukka kuuluu kenellekin. Eikä muista aina lapsetkaan niitä omiaan. Tarvikkeet ovat onneksi yksinkertaisia. Vaateliikestä saatu merkkauskynä, pätkä puuvillanauhaa ja ompelukone. Ilman konettakin pärjää. Nauhan saa kiinni muutamalla silmäneulan pistollakin.
Hetki aikaa, muutama koneen surautus ja valmiina on nippu nimikoituja sukkia ja lapasia.
Voi ne pätkät ommella sisäpuolellekin. Meidän tuntoherkkä poika vain ei tykkää, että nauha osuu ihoon. Vähemmän häiritsevää on nimi siinä ulkopuolella.
Nyt saa tulla pakkanen ja talvi. Tämä asia on kunnossa.
Yksi juttu vaatisi kunnostautumista, yhdelläkään lapsella ei ole sopivia talvikenkiä.
Pitäisiköhän ostaa?
Hyvä palvelu on ihana asia!! :))
VastaaPoistaOnneksi sellaista saa kokea aika-ajoin.
Reipasta päivää teille!
Asiallista palvelua maahantuojalta.
VastaaPoistaMeilläkin hajosi atomeiksi vajaa vuoden vanhasta imurista suutinosa..
Takuuseen meni.
Ja osa oli melko pian kodinkoneliikkeesä=)
Imuroimisiin!
Kiva, että mieleltä saa noin hyvää palvelua, meilläkin mielen imuri nimittäin. Enkä ole sille kovin helläkätinen, mutta hyvin kestää. :)
VastaaPoistaOlen itekkin ollut päiväkodissa puoli vuotta töissä ja meidän lapsella on kyllä nimikoitu kaikki, villasukkiin pitäisi ostaa kanssa tuollaista lankaa johon saa nimen. Muuten kaikissa paitsi sisäsukissa on nimet.
Vanhempainillassa päiväkodin työntekijät sanoivatkin sitä vanhemmille, että kirjoittakaa nimenne vaateisiin, koska he eivät millään voi muistaa mikä on kenenkin kenkä ja rukkanen.
Näköjään Mielessä palvellaan mielellään :D hehheh No niin pitää kyllä ollakin, että asiallisiin palautteisiin vastataan asiallisesti. Sillä hyvästä palvelusta on hyötyä sille firmalle itselleenkin; puskaradio toimii ;)
VastaaPoistaKirsikka (myös Mielen omistaja)
Vau! Onpa hienosti nimikoitu!
VastaaPoistaMinä käytän sitä ruskeaa kangasteippiä, mitä saa apteekista ja vedenkestävää tussia...
Miele on mielekäs yritys! ;D Tosi hyvää palvelua kyllä sait!
VastaaPoistaMeillä poika on perhepäivähoidossa enkä ole nimikoinut vaatteita, eikä sitä ole kyllä pyydettykään. Toisaalta siellä ne on helppo muistaa kun on 3 hoitolasta joista yksi on tyttö ja meidän pojan lisäksi toinen poika joka on meidän poikaa pienempi! =)
Täällä koulupukujen maassa, jossa kaikilla on koulussa samanlaiset vaattet, on aivan pakko laittaa nimi joka vaatekappaleeseen! Ei huvita moneen kertaan ostella edelliset korvaavia roippeita. Yläasteelta just jatko-opintoihin lähtenyt poika sai kyllä 1500 pojan koulussa siltikin kalliin rygbypaidan katoamaan, samoin kahdesta parista lenkkareita muistoksi jäi vain yksi ainukainen kenkä..
VastaaPoistaEikös se niin ole, että kitisevä pyörä rasvataan:) Kannattaa avata suunsa. Vaikka aika harvinaista saada hyvää palvelua, hieno homma.
Syksynjatkoa,
t. Iiris
Täällä parasta aikaa hikoilen saman urakan kanssa - nimittäin sen nimikoinnin! Kahden neidin vaatteet pääosin läpikäyty, mutta aina tulee vastaan joku riepu (pyykistä tai muualta), jossa ei nimeä vielä olekaan! Loputon savotta siis.
VastaaPoistaOstin esikoiselle aikoinaan jostain nettikaupasta sellaista silitettävää nauhaa, johon on kauniilla fontilla kirjailtu koko nimi. Oma hommansa tosin siinä silittämisessä/neulomisessakin... On tää äidin elämä raskasta. ;)
Onneksi olkoon, nyt sujuu taas siivoukset;-) Loistaaa palvelua, just niinkuin Mieleltä odottaakin.
VastaaPoistaMulla on ollut ihan samat nimiäiset käynnissä, olen siivonnut syksyvaatteet pois ja kaivanut toppavaatteet esille. Meillä on parhaiten kestänyt apteekin eukoplast teippi ja siinä mustekynällä nimi. Niin helppoa, mutta kyllä tuo sun tapasi on hieno;-). Pääasia että vaatteet pysyvät tallessa. Mikään ei ole rasittavampaa kuin kaivella outoja nimettömiä asuja poikien lokerosta.. ei se ole iso vaiva mutta todella säästää aikaa päiväkodin hlökunnalta! Rukkasiin ja kenkiin laitan vielä mahd.isot laput, rukkasiin varren ulkopuolelle. (Eikä ole hävinnyt hintavammatkaan käsineet, mitä nyt muutama neulekäsine pudonnut taskusta mutta päiväkoti aikoina ei mitään;-).
Reipasta päivää!
Tuo olisikin hyvä tapa nimikoida villasukat ja sormikkaat yms. Ne on meillä pääosin nimikoimatta.
VastaaPoistaMuuten sutaisen nimen vaatteiden pesulappuun. Joskus yritin sellaisten nimilappujen ompelemista, mutta en jaksanut laittaa niitä kovin moneen vaatteeseen.
Hei,
VastaaPoistaMinäpä olen ollut jo 25 vuotta päiväkodissa töissä ja osaltani tiedän tuon nimikointihässäkän. Hienoa työtä teit Katja!
Me omassa Pk:ssa olemme totaalisesti kyllästyneet puhumaan ja puhumaan ja puhumaan nimikoinnin tärkeydestä ja olemme kehittäneet systeemin, joka toimii ilman nimikointiakin. Jokaisella lapsella on 3-4 nimikoitua pyykkipoikaa, jotka ovat ripustettavassa levyssä kiinni eteisessä-pojilla oma ja tytöillä oma. Lapset laittavat itse märät hanskat, sukat, T-paidan omalla
pyykkipojalla kuivumaan ja saavat treenata sorminäppäryyttä samalla. Eikä tarvitse syyllistää kiireisiä vanhempia jatkuvalla "vaatehuolto-ruikutuksella"...Joskus kyllä jotku vaatteet eksyvät omistajastaan,ja keväisin sitten adoptoimme ne päiväkodille varavaatteiksi. Kätevää, eikö totta? t. Tarja
Loppu hyvin kaikki hyvin, hienoa asiakaspalvelua! Asiakas ei siis aina olekaan väärässä ;)
VastaaPoistaMinä olen myös tunnollinen nikoija. Samoin kaikki liput ja laput palautan hitimiten. Päiväkotityö opettaa ;)
Me pidettiin kerran vanhempainillassa laatik´koleikki vanhemmille. Eteen kannettiin pahvilaatikollinen nimikoimattomia vaatteita ja pyydettiin ottamaan omat... Juu toisiin tepsi toisiin ei.
Ruusa: Kiitos :) tänään on oltu kyllä erityisen reippaita.
VastaaPoistaOnnenkyynel: Meilläkin meni eka suuton takuuseen, tätä toista en edes kysynyt. Riitti kun saa uuden kahvan :)
Meeri: Minusta tuo on yksinkertaisin nimikointitapa, eikä irtoa.
Kirsikka: Puskaradio toimii, tai pitäsikö sanoa blogiradio :D
eve: Mä en ole uskaltanut kokeilla sitä teippiä, pysyisiköhän villavaatteissa?
MrsAgatha: En minäkään aikoinani nimikoinut perhepäivähoitoa varten. Mutta nyt isoon kouluun on pakko :)
Iris: Apua mikä urakka sulla. Minä siis pääsin vähällä :D
HaHa: Hih, samaista nättiä nauhaa oli meilläkin isommilla lapsilla. Nyt en viitsinyt nähdä tilaamisen vaivaa vaikka olishan ne olleet paljon tyylikkäämpiä :) Jaksamista urakkaan!
Aamunkukka: Kiitos :) reippaita on oltu. Meillä kuopus hukkasi just yhden piponsa. Eikä olisi tainnut nimikointi auttaa. Päiväkodeissa ei meilläkään hävinnyt koskaan mitään.
PikkuSanna: Pesulappuja minäkin hyödynnän jos sellainen vaan löytyy. Mutta nyt on onneksi urakka tehty :)
Tarja: Hyvä systeemi tuokin. Meillä tehtiin viimeksi päiväkodissa radikaali ratkaisu ja kaikki nimettömät vaatteet meni aina samaan koppaan. Laitettiin sitten vaikka päiväkodin vaatetta päälle jos ei nimettyä löytynyt. Se kyllä tehosi :)
Kikka: Tuttua :D joskun 90-luvulla kannettiin vanhempainillassa useamma samanlaiset kengät esille. No eihän niitä tunnistanut, mutta kyllä osalle sitten kolahti ja nimikointia saatiin enemmän. Se kun helpottaa sitä työtä ihan älyttömästi ja jää aikaa muuhun täärkeämpäänkin.
Onnistuu kommentointi eikä oo sitä ponnahdusjuttua - kysyit blogissani. :)
VastaaPoistaPieni Lintu: Kiitos!! Se ponnahdusjuttu on todella ärsyttävä enkä soisi sen pesiytyvän omana blogiini.
VastaaPoistaHienoa kuulla että Mieleltä saa hyvääkin palvelua... Meillä oli ongelmaa pari kk vanhan pyykkikoneen kanssa ja valitettavasti vika oli vain ja ainoastaan minussa. Siis heidän mielestään. Ja muut ongelmat olivat sitten koneen ominaisuuksia... (?) Huollosta ja asiakaspalvelusta soiteltiin mulle, mutta aina vaan minua syyllistettiin. Just joo. Heidän aparaateissaanhan ei kai sitten voi koskaan olla vikaa? Kone vaihtui, ongelmat postui. Vielä haluaisian heiltä kuulla, että oliko siinä koneessa loppujen lopuksi mikä vika, kun liike sen käytti loppupeleissä huollossa. Mutta näillä kokemuksilla, ensimmäinen ja viimeinen Miele tässä talossa.
VastaaPoistaHienoja nuo sinun sukkanimikoinnit! :)
Apua, mie en oo ikinä nimikoinut meijän lasten vaatteita päiväkotiin, no tietty ulkovaatteissa on nimet ja saappaissa ja sadevermeissä mutta muuten en ole laittanut päivävaatteisiin enkä sukkiin yms. Ei ole kyllä ikinä joutunut hukkaan vaatteet. Tiiä sitte osaavatko meijän lapset laittaa ne omansa omiin lokeroihinsa käytön jälkeen. Niin ja meijän päiväkodeissa on ollut käytössä myös nuo nimellä varustetut pyykkipojat :)
VastaaPoistaKoululaisillekaan en ole vaatteita nimikoinut, ehkä tarvis kun tytöt hukkaa viikossa parin sormikkaita...
Essiina: Onneksi sait koneen vaihdetuksi, lapsiperheessä pyykkikonen toimivuus on aika tärkeää :)
VastaaPoistaHeidi: Meilläkin tämä koululainen on hukkaillut jo parit sormikkaat, nimikoinnista huolimatta :D Ehkä ne siellä koululla on mutta poika ei vaan hoksaa että ovat hänen.