Liisterikiisseliä ja vähän muuta

Viikonloppuna oli tarkoitus saada tuvan seinäpaneleiden ylälistat paikoilleen. Eihän siitä mitään tullut kun kehittelimme asiasta pienoisen erimielisyyden. Ylälista päälle ja alalista alle ei kelvannut miehelle ja miehen versio ei kelvannut minulle. Tilanne rauhoittui sillä, että etsimme kaupasta valmista listaa. Toivottavasti se saa välirauhasta aikaan lopullisen rauhan.

Listakiistasta siirryttiin sujuvasti liisterin keittoon ja tapetointiin. Liisteri valmistui totuttuun tyyliin omassa kattilassa vedestä ja vehnäjauhosta. Jäähdyteltiin vuorokauden yli ja sunnuntaina mies sihtasi tapetin seinään.

Tapetti meni niin tarkalle, että jäi vain pari paikkapalaa.

Tästä hirsiseinänpätkästä jäimme vielä pohtimaan, pitäisikö senkin saada tapettia ylleen. Kohtaan jossa paneli on kattoon saakka, tulee liesi, astianpesukone ja allas. Välioven toiselle puolelle tulee jääkaappi ja pakastin. Mahtuvat kaikki paikoilleen juuri ja juuri, allas tulee jopa karmilistan eteen, mutta se asia korjataan kunhan oven tilalle saadaan se lopullinen ovi.
Sähköasentajakin olisi vielä aika tarpeellinen.

Lattian maalasin vielä iltapuhteina ensimmäisen kertaan. Nyt pakottaa pakaroita ja polvia vaikka eihän tuossa ollut kuin reilu 30 neliötä maalattavaa. Tänään pitäisi jaksaa uudestaan. Tai huomenna...

Minulle tämä remontin viimeinen vaihe on muuten aina se kaikkein vaikeimmin siedettävä. Se kun alkaa olla jo melkein valmista.  Mielessäni olen asentanut jo valaisimet paikoilleen, saanut kaapit seinille ja astiat kaappeihin.

Siitä onkin sitten tylsä herätä tietoisuuteen, että ei onnistu. Vanhojen kaappien alaosia ei ole, vitriinikaappi on edelleen vain ikkunoina ja astioiden loppusijoituksesta ei ole tietoa.

No ei ihme että siinä epäsopu listoista sitten polttaa viimeisetkin käämien rippeet.

Toisaalta taas tuntuu niin vietävän hyvältä. Remontti on jo näin pitkällä!