Minua on aika kiinnostanut omat juureni, mistä olen lähtöisin. Joten on kai ihan luonnollista, että minua kiinnostaa talomme juuret ja historia. Yksi parhaimmista paikoista sen selvittämiseen on paikallinen hautuumaa.
Kivimuurien kätköistä löytyi Arvilan talon väen hautakivet. Ja niin monen muun kyläläisen. Hautakivien tekstit ovat kuin historiankirja. Sääli, että osa haudoista oli saanut eteensä punaisen merkin. Seurakunta on ottamassa hoitamattomat haudat haltuunsa ja osa historiaa häviää pois uuden tieltä. Hautuumaan vanhin osa on kuolinvuosien perusteella 1800-luvulta. On komeita kartanosukujen hautoja, ja ihan pieniä, vaatimattomia rautaristejä. Siellä oli kaikkein mielenkiintoisinta kävellä.
Ehkä joku ilta uudestaan, oli nautittavan rauhallista.
Asun hautausmaan vieressä ja nautin kävellä siellä, minusta se ei ole mitenkään pelottavaa tai epänormaalia. Meidän nuoriparikin katsoi viimeksi hautakivistä nimiä ja suunnitteli nimeä tulevalle lapselleen:)
VastaaPoistaMaMMeli: Nimiä luimme mekin. Erikoisin taisi olla 1907 syntynyt Maissi-tyttönen.
VastaaPoistaVanhoilla hautausmailla on kyllä kiva käydä katselemassa hautakiviä :)
VastaaPoistaMinäkin asun hautausmaiden lähellä, sekä ihmisten- että eläinten. Kävelen iltakävelyllä usein kiertelemässä varsinkin hautausmaan vanhalla puolella jossa on todella kauniita vanhoja muistomerkkejä ja hautakiviä.
VastaaPoistaIhana tuo sormukseesi kaiverrettu teksti ja niin totta.