Vihreää

Piti kertoa teille tänään vähän paremmin tuvan lattioista, kuvien kera. Matkalla aihe muuttui ja nyt saatte kuulla mielettömistä viherpeukalon taidoistani. Siis kuten ensimmäisestä kuvasta voi päätellä, olen ihan älyttömän mestarillinen kasvattamaan Pelargonioita. Tai sitten en. Kaksi ostin viime kesänä ja molemmat ovat mennyttä. Olivat talvehtimassa eteisessä ja eteinenhän tietysti napsahti kunnon pakkasille silloin paukkupakkasten aikaan. Sipulit muistin pelastaa mutta en näitä. Että uusia taimia vaan ostamaan.

Jotain kuitenkin kasvaa ja kohisten. Ohrat saavat tuossa salin ikkunalla oikein kunnon aurinkokylpyä. Poikien kanssa istutettiin nämä n. viikko sitten. Suklaapupujakin jo näihin ostin, mutta laitetaan vasta pääsiäisenä. Muuten pienet vikkelät sormet hoitaisi puput parempiin suihin ennen aikojaan. Vasen ruukku on Ikeasta, oikeanpuoleinen on talon alta löytynyt kuppi. Ilmeisesti sokerikko. Jotain epäselviä leimoja pohjassa on, voi olla että on Arabiaakin.Takana oleva kulho onkin ihan ehtaa Arabiaa. En edes tiedä sen nimeä, on joku sähköviritysten posliinieriste. Sisällä on kierteetkin eli oikeasti kuuluu ylösalaisin. Kukkaruukkuna on vähän ehkä kiikkerä, mutta piti äkkiä keksiä joku istutuspaikka ylimääräisillä ohran siemenille. Tähän menivät hyvin.

Illalla on entisöinti, saan maalattua ikkunat toiseen kertaan. Väri ei vaan ihan tyydytä. Sama Uulan sävy pellava jolla maalasin astiakaapin sisuksen, onkin nyt ihan liian tumma. Missä lie virhe käynyt. Väriä en enää kuitenkaan vaihda, saa kelvata sillä ihan liki valkoista en väriltä edes hakenut. Ammattikoululle vietiinkin sitten lopulta kunnostukseen kahdeksan ovea, yhdet pariovetkin. Niitä varten pitäisi käydä ostamassa maalit ja kitit. Todella vaikea on miettiä mitä sävyä halutaan kun ihan puhdasta valkoista emme halua. Maalina on totuttuun tapaan Uulan pellavaöljymaali. Ehkä ihan ripaus harmaaseen vivahtavaa voisi olla hyvä.

Ikkunoista taidatte saada kuvia vasta kun ovat valmiit.