Vadelmapiirakka on tehty ystävältäni Pirpanalta saamani (http://pirpananpiiperrykset.blogspot.com) ohjeen mukaan. Meillä sen tekee herkuksi keltaiset vadelmat joita pihassamme kasvaa. Täällä kylällä keltaista kasvaa lähes jokaisessa vanhassa pihassa. Ilmeisesti alkuperäinen kanta on jo reilusti yli satavuotiasta. Ainakin se on tervettä ja mikä parasta, linnut jättävät huomaamattomat marjat rauhaan. Viime syksyn sato oli komea, näitä tuli litroittain, edellisenä vuonna kun emme saaneet yhtään. Pikkuhiljaa olen levitellyt keltaista vadelmaa yhä laajemmalle alalle, taas olisi tarkoitus tehdä muutama uusi rivi. Kun vadelmaa on tarpeeksi pääsen kokeilemaan esim. mehua pelkistä keltaisista vadelmista.
Perhearkea maaseudun rauhassa peltojen ja metsien keskellä. Vanhan hirsitalon korjausta ja sisustamista, käsitöitä valmiina ja keskeneräisenä, kasvimaata ja perennoja, löytöjä kirppareilta. Tarinaa näistä aineksista kirjoittamassa viisikymppinen nainen.
lauantai 4. huhtikuuta 2009
Vadelmapiirakkaa teinin kotiinpaluun kunniaksi.
Teinityttö kotiutui viime yönä. Äidin ilahdukseksi kapsahti kaulaan jo heti koulun parkkipaikalla josta vanhemmat saivat nuorensa noutaa. 12 päivän reissu oli mennyt hyvin, isäntäperhe oli käyttänyt Ranskassa ja Sveitsissäkin. Niiltä reissulta tuo Adidaksen laukku jonka osti itselleen. Teinin mielestä ihqu, vaikka äidin ei (siinä kai se osa viehätystä). Pojat onneksi nukkuivat siskon kotiutuessa, malttoivat odottaa omia tuliaisiaan aamuun asti. Saaliin jako alkoikin sitten heti aamusta. Kuopus vei omansa sohvan taakse piiloon jossa pienet nallekarkit päätyi kulhoon. Tätä edelsi tarkka jako kolmen pojan kesken. Kiitos vaan prinsessallemme mukavista tuliaisista :)
Vadelmapiirakka on tehty ystävältäni Pirpanalta saamani (http://pirpananpiiperrykset.blogspot.com) ohjeen mukaan. Meillä sen tekee herkuksi keltaiset vadelmat joita pihassamme kasvaa. Täällä kylällä keltaista kasvaa lähes jokaisessa vanhassa pihassa. Ilmeisesti alkuperäinen kanta on jo reilusti yli satavuotiasta. Ainakin se on tervettä ja mikä parasta, linnut jättävät huomaamattomat marjat rauhaan. Viime syksyn sato oli komea, näitä tuli litroittain, edellisenä vuonna kun emme saaneet yhtään. Pikkuhiljaa olen levitellyt keltaista vadelmaa yhä laajemmalle alalle, taas olisi tarkoitus tehdä muutama uusi rivi. Kun vadelmaa on tarpeeksi pääsen kokeilemaan esim. mehua pelkistä keltaisista vadelmista.
Vadelmapiirakka on tehty ystävältäni Pirpanalta saamani (http://pirpananpiiperrykset.blogspot.com) ohjeen mukaan. Meillä sen tekee herkuksi keltaiset vadelmat joita pihassamme kasvaa. Täällä kylällä keltaista kasvaa lähes jokaisessa vanhassa pihassa. Ilmeisesti alkuperäinen kanta on jo reilusti yli satavuotiasta. Ainakin se on tervettä ja mikä parasta, linnut jättävät huomaamattomat marjat rauhaan. Viime syksyn sato oli komea, näitä tuli litroittain, edellisenä vuonna kun emme saaneet yhtään. Pikkuhiljaa olen levitellyt keltaista vadelmaa yhä laajemmalle alalle, taas olisi tarkoitus tehdä muutama uusi rivi. Kun vadelmaa on tarpeeksi pääsen kokeilemaan esim. mehua pelkistä keltaisista vadelmista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Täytyy tunnustaa mutta minä en ole ikinä nähnyt keltaisia vadelmia! Jännältä näyttää keltaiset marjat piirakassa :)
VastaaPoistaMistähän tuo pienen pojan vihertävä autopaita on? Meijän pieni automies varmaan tykkäisi.
Heidi: Et ole ainut joka ei ole nähnyt tai kuullut keltaisista vadelmista :))) Hyvin usein on vieraillemme tai tutuillemme ihan tuntemattomia. Namihiiren paita on vanhempaa Lindexin mallistoa, housut Prismasta.
VastaaPoistaOi miten herkullisen näköinen piiras! Ja vautsi minkä värisiä vadelmia:)
VastaaPoistaWau mitä vattuja!
VastaaPoistaTämä menee kyllä ohi aiheen mutta ihana pinkki matkalaukku teidän neidillä!
Laura: Matkalaukku on aika ihqu, tytön itsensä valitsema väri:) Erottuu hyvin siinä lentokentän matkalaukkuhihnalla.
VastaaPoista