Tuolien välivaiheita

Pientä pinnistystä on vaatinut innostus tuolien verhoilusta kankaan hankinnasta huolimatta. Olen tänä syksynä joutunut olemaan entisöintikurssilta pois muutaman kerran, sekin on omalta osaltaan syönyt motivaatiota.

Tiistaina päätin uskaltaa ryhtyä kankaan silppuamiseen ja ensimmäinen tuoli sai punaisen puvun yllensä.

 Ilman mahtavaa opettajaa tästä ei olisi selvitty. Olen tyytyväinen kurssivalintaani vaikka tämä on kauempana kuin aikaisempi kurssi jolla kävin.

 Tuolista on vielä tekemättä selkänojan tausta sekä laittamatta koristenauhat kaikkiin reunoihin peittämään verhoilunupit. Silti piti tuoda tuoli kotiin ja hiukan jo mallata miltä se näyttää salissa jonne tuolit tulevat kunhan valmistuvat.

 Kuvat hiukan fuskaavat,  kankaan väri on tummemman punainen kuin kuvissa. Opettaja osasi hyvin neuvoa nurkkien teon, tästä tuli täydellinen. Jos haluan, voin vielä muutamalla piilopistolla kiinnittää nurkan kankaat toisiinsa, pakko ei ole. Kuvasta näkee parhaiten kankaan kuvioinnin joka on aavistuksen koholla, varjon puolella on se sävy joka kankaassa oikeasti on.

 Seuraava tuoli olisi ollut tämä, mutta sen hiukan muista poikkeavan näköinen selkänoja häiritsi minua. Niinpä purin selkänojan alkutekijöihinsä ja tein uusiksi. Oli upea tunne huomata osata tehdä selkänoja ilman ohjeita ja vain muutamassa tunnissa. Nyt olen uusittuun selkänojaan tyytyväinen. Ja sain uutta virtaa korjata yhden tuolin istuinosan sillä en ole siihenkään tyytyväinen. Todennäköisesti selviän vain pehmusteiden purulla ja uudelleen rakentamisella, jousitus kelvannee sellaisena kuin on nyt.

Huomenna jos isänpäivän kiireiltä ehdin, verhoilen tämän selkänojasta uusitun tuolin reunanauhaa lukuunottamatta valmiiksi. Nauhan kiinnitykseen en tohdi ryhtyä ennen kuin opettaja on sen minulle opettanut. Kalliita materiaaleja ei ole varaa heittää yhtään hukkaan.