sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Kuukausi, kaksi vai kolme kuukautta?

Tammikuu on niitä ihan oikeita talvikuukausia. Vaan puutarhurin mielessä siintelee jo kevät. Kuukauden sisään tehdään ensimmäiset kylvöt, kahden kuukauden päästä lisää ja kolmen kuukauden päästä koittaa kevät.
 Maaliskuussa ulkona on talvi mutta sisällä kevät. Tomaatintaimet kurkottelevat valoa ja satokautta kohti välittämättä ikkunan takana olevasta lumesta ja jäästä.
 Vaan ulkona on pettävää, vai pari viikkoa ja ero ylempään kuvaan on huima. Ensimmäinen  pionin  piippo pilkottaa sulavasta maasta. Tässä kohtaa puutarhuri ei meinaa pysyä housuissaan, kuume on kova eikä se helpota kuin iskemällä saappaat jalkaan ja puutarhaan menolla. Ihan pakko päästä kaivamaan maata ja tutkimaan mitä on jo nousemassa mullasta esiin.
 Ensimmäinen krookus alkavassa huhtikuussa. Naapuritkin kuulevat sen hihkumisen mitä löytö aiheuttaa. Kuume nousee ja lähes päivittäinen auringonpaiste saa pään sekaisin, kutkuttavaa aikaa sillä tässä vaiheessa kasvukausi on vielä kaikkinensa edessä. Olo on kuin avaamattoman aarrelippaan ääressä, avain taskussa.
Puutarhassa tapahtuu muutaman kuukauden päästä jo yhdessä vuorokaudessa käsittämättömän paljon. Aamulla kun lähtee töihin, näkyy vain harmaata. Vaan kun tulet töistä ja teet pienen kierroksen puutarhassa niin jo vain, siellä pilkistää jo ensimmäiset vihreät kärhön versot.
Ja toukokuussa aarrearkku repeää auki. Alkaa kevään kukkijoiden lähes tulkoot loputon tykitys. Tämä on se hetki joka mielessä kestetään syksyllä satojen, jopa tuhansien kukkasipuleiden istutus märässä ja pimeässä pahimmillaan jäiseen maahan.

Kevät, täällä ollaan valmiina kun suvaitset saapua.

18 kommenttia:

  1. Juuripa näin. Kevät on aivan nurkan takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on vuodenvaihde ja joulun ohitus on rajapyykki mistä alkaa kevään odotus.

      Poista
  2. Puutarhurin mieli on jännä: heti kun joulu on ohi, alkaa odottaa kiihkeästi kevättä. Se on kuin kalenteriin piirretty viiva.
    Ennen joulua tössötetään villasukat jalassa sohvan nurkassa, uuden vuoden jälkeen kaivetaan multapussit esille ja se onkin sitten menoa. Keväthän tulee ihan pian!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin se juuri menee, ensin hössötetään ja kestetään jouluun ja uuteen vuoteen ja siitä kääntyy puutarhurin kello kohti kevättä. Ei haittaa vaikka olisi kuin paukkupakkasta tai metriset nietokset, mieli on täynnä kevään odotusta.

      Poista
  3. Maatuska kuvasi joulun aivan oivallisesti. Sen ohittaminen on lähtölaukaus kevään pitkään odotukseen. Viis siitä, että edessä on oikeasti sydäntalvi. Mieli kiitää jo kasvukauden alkamiseen, jota odotellessa voi kevättä loihtia ikkunalaudoille taimipurkkien kasvatuksella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Taidankin kaivaa taas kaikki puutarhakirjat ja -lehdet esiin joskos löytyisi hyviä inspiraatioita ensi kesään. Ja kohta on tomaattien aika.

      Poista
  4. Lumen määrä tekee sen, että täällä hypätään kevääseen pari-kolme viikkoa myöhemmin kuin etelässä, mutta sitten laitetaankin iso vaihde silmään, jotta ollaan kesäkuussa tasatilanteessa. Jostain syystä kuitenkin taimikasvatukset alkavat suunnilleen samoihin aikoihin täälläkin... niin suuri hoppu on päästä puutarhuroimaan :D Eikä haittaa, vaikka talvi on vasta alussa, kevättä kohti ollaan menossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuodenvaihteessa saatiin vähän lisää lunta mutta ei sitä vieläkään mitään metristä kinosta ole, ei edes puolta metriä. Routa pääsee syvälle, on mielenkiintoista nähdä miten se vaikuttaa kasveihin. Taimikasvatuksessa on joka vuosi niin malttamaton, kiire vaikka ei oikeasti ole.

      Poista
  5. Ennen oon nukkunu syvää talaviunta koko pimiän pitkän talaven, mutta ku innostuun plokkaamisesta menin vaa jonkullaasehen horroksehen. Nykku oon innostunu viälä taimikasvatuksestaki, en kerkiä eres talavinokosia ottaa. Het joulun jäläkihi, aivot rupiaa kelaamaha kylyvöjä. Ny tarttis vähintää kymmene senttiä lunta lisää, nii vois olla rauhallisemmalla miälellä.

    VastaaPoista
  6. Ah, kaikki tuo ihana on taas edessä!

    VastaaPoista
  7. Kevättä tulee ikävä, kun tällaisen postaukse lukee. Valo onneksi lisääntyy hitaasti mutta varmasti!

    VastaaPoista
  8. Kuulostaa tutulta. Pahimmasta on kuitenkin päästy jo ohi, ei tarvitse odottaa enää kauaa :)

    VastaaPoista
  9. Onneksi ollaan menossa tuota kohti:)

    VastaaPoista
  10. Minä olin jo mukana kuva kuvalta. Ihana kevät. Kiitos.

    VastaaPoista
  11. Voi että tätä odotuksen, taimetuksen ja haaveilun aikaa - ja ajalla on siivetkin kaiken lisäksi! Meillä on siemeniä hiukan tilattu, niin maltillisesti kuin mahdollista, yritän etten liian aikaisin aloittaisi ja pyrin minimaaliseen esikasvatukseenkin...yritän ainakin.

    VastaaPoista
  12. Kevät alkaa olla kieltämättä vahvasti mielessä. Nyt sen tulon näkee jo nopeasti pitenevistä päivistä, vaikka lämpötilat eivät vielä seuraa perässä.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)