Muistoja menneestä

Sain Pauliinalta Kukka&Kaali-blogista haasteen kertoa menneen kesän viidestä tärkeimmästä puutarhamuistosta. Kiitos Pauliina haasteesta. Uutta kasvukautta odottaessa ja haikaillessa on kiva miettiä mennyttä. Mitä muistoja jäi, mistä nautti tai mikä ilahdutti erityisesti. Ei muuta kuin selaamaan kesän kuvia.

 Kevät sinänsä kuuluu parhaimpiin muistoihin kasvukaudelta. Tykkään keväästä joka vuosi enemmän ja enemmän. Ja kevään väreistä joihin on alkanut hiipiä keltainen aina vain voimallisemmin. Ja mieluiten pinkkiin yhdistettynä.

 Kevät on täynnä odotusta. Mikä kasvi nousee tänä vuonna ja mikä ei. Kalvaspikarililjaa jännitän joka kevät mutta sieltä se vaan putkahtaa uskollisesti esiin yhden kukan voimin.

 Viime kesänä tuli täyteen 13 vuotta asumista Arvilassa. Sain vihdoin ja viimein kaivettua ulkoiselle kovalevylle haudatut vanhat kuvat esiin. Niistä tulee hienosti ilmi miten paljon on puutarhan ja pihan eteen tehty töitä. Yllä on kuva tämän kesän tilanteesta pihatieltä saunalle ja pyykkikalliolle päin.

 Ja tässä kuva 13 vuoden takaa samasta paikasta. Hieman on paikat siistiytyneet ja pihatiekin tullut kaivettua esiin kasvien alta.

 Kesän kolmas muisto on kuivuus ja kuumuus. Nurmikot ruskettuivat, perennat nuupottivat veden puutteessa, kitkemistä ei tarvinnut tehdä kuin minimaallisen vähän. Auringon kirkkaus ja lämpö oli jotain täysin uskomatonta. Enpä muista kesää jolloin olisin uinut näin paljon, tai ihan vain lillunut järvessä uimapatjan päällä.

 Kukat, neljäs muisto kesästä. Vaikka osa kasveista päätti selvitä haastavista olosuhteista jättämällä kukinnan väliin, sai puutarhassa silti nautti upeasta kukkaloistosta. Harrisonruusu 'Williams Double Yellow' kukki paremmin kuin viime kesänä.

 Viides muisto on keskimmäisen pojan, kolmannen lapsen rippijuhlat. Tein ja koristelin kakut itse.  Omia mansikoita ei kakkuihin riittänyt sillä kesällä myllättiin mansikkamaa täysin uusiksi.

Vain viisi muistoa sai haasteessa laittaa mutta minä otan myös kuudennen. Kaikki kiva loppuu aikanaan ja niin myös kasvukausi, kesä tulee päätökseen. Se merkitsee puutarhalle pientä kuolemaa ja samalla uutta elämää. Tulevan kevään loisto istutetaan silloin, satoja kukkasipuleita maahan jotta kasvukausi alkaisi onnellisissa merkeissä kuten ennenkin.

Tässä haasteen säännöt:

- Tee postaus siitä, mitkä viisi puutarhamuistoa olivat parhaat tältä kaudelta (siitä lähtien, kun esikasvatus alkoi päättyen tähän hetkeen).

- Kerro postauksessasi, että haaste sai alkunsa Maatiaiskanasen Elämää -blogista.

- Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta kolme blogiystävääsi mukaan.

- Käy kirjoittamassa postauksesi Maatiaiskanasen Elämää -blogin "5 parasta puutarhamuistoa" kommenttikenttään, niin se lisätään haasteeseen osallistuneiden listaan.

Kiitos Hilulle haasteen alulle laittamisesta. Tällä kertaa haastan mukaan kaikki ne jotka eivät vielä ole tätä haastetta saaneet.