Tarleena ja kalkki

Keväällä tuli hankittua muutama 40kg:n säkki jauhemaista kalkkia. Toukokuussa ei kuitenkaan tullut hyviä kalkitussäitä, oli aurinkoista ja sateetonta. Sitten tuli muita syitä kunnes tuli taas kuumuus ja kuivuus. Onneksi kalkkia voi levittää mihin vuodenaikaan vaan.

 Eilen aloitin kalkituksen arboretumista, yksi säkki meni ja sitten tuli illan pimeys. Syksy on oikeastaan hyvää aikaa kalkitukselle sillä yökosteus on niin kova, että kalkki liukenee ilman sateitakin. Ihan ensimmäisinä vuosina käytin pihaan kallista rakeistettua kalkkia. Nyt käytän jauhetta sillä se on pelkkää kalkkia, rakeisiin saatetaan käyttää apuaineena savea ja sitä en halua pihalle tarkoituksella lisää. Toinen syy jauheeseen on edullinen hinta, 40kg maksoi noin kuusi euroa.

 Kaikki kasvit eivät pidä kalkista, ne pitää jättää kalkitsematta. Yksi niistä kasveista on juuri pihaan hankittu ensimmäinen atsaleani, puistoatsalea 'Tarleena'. Alppiruusujen kanssa en onnistu mutta kokeillaan nyt sitten miten käy atsalean kanssa. Tämä tiputtaa lehdet talveksi joten auringon kanssa ei pitäisi olla keväisin ongelmaa.

 'Tarleena' päätyi arboretumiin, toistaiseksi vähän hölmösti keskelle nurmikkoa mutta kunhan aikaa menee niin nurmikkoa on raivattu taas vähän enemmän pois. Jos tämä atsalea menestyy niin tarkoituksena on hankkia niitä lisää, aurinkoisia paikkoja meillä kyllä riittää.

 Pakko ympätä samaan postaukseen kuva joka vilahti jo instassa. Sain ystävältä taas hänen ihania omppujaan. Nuo punaiset on superhyviä. Keitin niistä jo mehua ja hilloa ja molemmista tuli mahtavan punaista. Ensi keväänä suunnittelin kokeilla varttaa tuota lajiketta meillekin ihan omaksi puuksi.

Puu on vanha eikä sen lajike ole tiedossa. Omenat ovat mehukkaita, rapeita ja sisältä punamaltoisia. Muoto ei ole pyöreä vaan enemmän soikio. Tänä vuonna ovat pienempikokoisia kuin normaalisti. Täydellinen omena minun makuuni.