Perennojen estetiikkaa esittelee perennaistutusten suunnittelun, perustamisen ja hoidon menetelmiä perennoiden hyvinvoinnin ja kauneuden tekijöinä. Kirjan takakannen esittelyteksti kertoo kaiken. Kirjan luettuani mielestäni kirja painottuu nimenomaan kauneuteen ja siihen miten se saadaan aikaan.
Alussa on lyhyt katsaus perennojen historiaan ja nimiin jotka ovat vaikuttaneet puutarhojen kehitykseen. Oman kappaleen ovat saaneet muunmuassa Getrude Jekyll ja Piet Oudolf. Jokaisen puutarhaharrastajan tunnistamia nimiä.
Kirjassa käsitellään perennan paikka, istutus, lannoitus, rajaus ja tuenta, ynnä muut perusasiat. Tiiviisti ja napakasti ja mikä tärkeintä, niin että aloittelijakin saa juonen päästä kiinni. Silti en kokenut että lukiessa olisin kokenut tylsyyttä, kyllä tämä jo tiedetään.
Perusasioiden jälkeen siirrytään muotoihin. Ja siinä kohtaa tajusin että miten vähän oma puutarha on suunniteltu perennan kasvumuodon tai kukinnon muodon mukaan. Saatikka lehtimuodon tai lehtien tekstuurin eli pinnan mukaan. Kuva on otettu kirjan luvusta kukinnon muoto osiosta napit ja pallot. Kirjassa onkin mukavan paljon kuvia tuomassa konkretiaa tekstille. Kuvissa esiintyy tuttuja ja helposti saatavilla olevia kasveja mikä auttaa hahmottamaan tekstin sisältöä suhteessa omaan puutarhaan.
Myös piirroksia löytyy tekstin tueksi. Kasvumuodoltaan eri tavoin kasvavia perennoja on tullut tiirattu tämän jälkeen joka kerta kun astelen puutarhaan. Onko kasvini pysty, kaartuva vai peräti läpinäkyvä, mitä olen istuttanut viereen ja kuinka ne toimivat yhdessä. Paljon uutta pohdittavaa kun suunnittelen tulevia istutuksia.
Muotojen lisäksi kirjassa paneudutaan värien maailmaan. Suurena vaaleanpunaisen puutarhan ystävänä luku punaisista ja pinkeistä kasveista ilahdutti. Värien, ja niiden sommittelun lisäksi kirjassa puhutaan liikkeestä, äänistä, perennojen vuodenajoista, soinnuista ja rytmeistä. Itselle ihan uusia sanoja liittyen puutarhaan, mutta kirjan luettuani tajusin miten tärkeitä ne ovat. Kasvien liike tuulessa ja se miltä tuo liike kuulostaa, sitähän minä koen joka päivä kun puutarhassa astelen.
Ja miten sitten kaikki toimii omassa puutarhassa. Kuvassa on pystyn kasvumuodon kellopeippi ja iisoppi. Taustalla on kaartuva siperiankurjenmiekka. Vasemmassa laidassa on pystyn kasvun kurjenpolvi jolla taas on erilainen lehtimuoto, rikkolehtinen, muihin verrattuna. Kellopeipissä ja iisopissa on molemmissa tähkämäinen kukinnon muoto. Samanvärisinä ne olisivat tylsät mutta valkoisena ja liilana erottuvat toisistaan.
Tulikellukan kasvumuoto on pensasmainen, sen taustalla on pystykasvuinen saksankurjenmiekka. Kurjenmiekan taustalla on (tosin unikoiden peittämänä) sinipiikkiputki. Kaikki toistavat tällä hetkellä vihreää väriä kukinnan ollessa ohi mutta erilainen muoto tuo silmälle vaihtelua.
Valkotäpläimikän olin jo heivaamassa pois luumulehdosta mutta nyt tajusin miten hyvin se sointuu yhteen punaisena kukkivan maksaruohon kanssa. Lisäksi maksaruohon pienet lehdet ovat muodoltaan lähellä imikän lehtiä.
Osa näistä istutuksista on ihan sattumaa, osa suunniteltua. ja vaikka nyt toistan itsenäni niin tämän kirjan jälkeen ei katso puutarhaa enää entisin silmin. Niin minuun kolahtava tämä teos oli. Suosittelen!
Viherympäristöliiton julkaisu nro 60
Tuovi Mutanen: KATSO KUKKAA! Perennojen estetiikka
ISBN 978-952-5225-72-3
Julkaisun myynti: kauppa.vyl.fi
avainsanat: perennat, perennaistutus, suunnittelu, ylläpito, kukinto, lehti, estetiikka, muoto, väri, sommittelu
Kiitos kirjavinkistä, tämä kuulostaa todella mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä julkaisulta. Ja mitkä kuvat!
VastaaPoistaKyllä, kirja on molempia. Ja aion kuunnella kirjan oppeja sitten kun aika tehdä uuden kasvihuoneen eteen istutukset. Ja muutenkin olisi syytä suunnitella paremmin mitä ostaa ja istuttaa eikä aina mennä "alet" edellä.
PoistaKyllä toi maksaruoho punaisineen värineen on hieno.
VastaaPoistaTuo maksaruoho on pihan alkuperäisiä kasveja. Kaunis mutta lakoontuu joka vuosi.
PoistaOmissa penkeissäni ei ole koskaan ollut runsasta kukkien värirunsautta. Pidän enemmän juurikin lehtien väreistä ja muodoista sekä korkeuseroista. Värikkäät kukat ovat sitten sitä bonusta. Kirjanen vaikuttaa mielenkiintoiselta. Kiitos vinkistä!
VastaaPoistaKukat on bonusta, ne kuitenkin ovat ilona vain hetken, lehdistä ja muodoista nautitaan koko kasvukausi.
PoistaJoskus näkee kauniisti yhdisteltyjä kasveja, jotka tasapainottavat toisia muodoillaan ja väreillään. Täällä joudun siirtelemään vielä pitkään perennoja paikasta toiseen, jotta tuo harmonia toteutuisi. :)
VastaaPoistaSiirtoja on edessä minullakin, kaikkiin istutuksiin en ole tyytyväinen.
PoistaMun kasviista on varmasti 90% istutettu paikkahansa, lehtimuaron, tai kasvin hapituksen perustehella. Siksi mulla ei ookkaa sitä ihanaa kukkamerta jota kaikki useemmiten haluaa. Tiätty, kasvien kasvupaikkavaatimukset huamiohon ottaen. Mullon mäntykuluma sellaane, johona kukinta on ensin ja voi jestas ku mua rassaa joka kerta, ku katton sen nurkan päälle.
VastaaPoistaSulla on mahtavat istutukset, harkitut, siisti ja esteettiset, olen niistä suorastaahan kateellinen!
PoistaHei Katja, on ilo kuulla että kirjani kolahti:)
VastaaPoistaJa todella hienoa miten löysit sen myötä uusia tasoja omasta puutarhastasi. Kuvissasi osut oivasti asian ytimeen.
Perennailoa sinulle!
Tuovi Mutanen
Kiitos Tuovi upeasta kirjasta joka avaa puutarha ihan uusin silmin.
PoistaMulla on tämä ostoslistalla. Jo pelkästään Tuovin oppari oli ihan huipputasoa, joten odotan mielenkiinnolla mitä kirja tarjoaa. Mulla oli aikoinaan ilo opiskella Tuovin kanssa samaan aikaan. Sillä vuosikurssilla on monta huippuosaajaa. Oli mahtavaa, kun sai opettajien lisäksi oppia opiskelijoiltakin :)
VastaaPoista