Vaaleanpunainen puutarha

Kasvihuone etenee huimaa vauhtia. Tänään on kaivettu monttu perustuksille, salaojitettu monttu ja kipattu suodatinkankaan päälle hirveä sorakuorma. On tehty muottilaudoitusta ja lainattu tärytin soran tiivistämistä varten. Tai siis mies teki, minä siivosin talossa ja puutarhassa.

 Kaksi vuotta sitten ostin Lidlistä pionin Paeonia Officinalis. Eli vuoripionin, tai onko tuo nykyään tarhapioni. Purkin kuvassa oli kerrottu tummanpunainen pioni ja sellaista odotin. Yllätys oli aikamoinen kun nuput alkoivat rullautua auki vaaleanpunaisina ja yksinkertaisina. Pettynyt en silti ole, katsokaa nyt tuota kukan herkkyyttä. Kaunista liukuvärjäystä ja täydellistä vaaleanpunaista väriä. Näitä olisi pitänyt ostaa enemmän.

 Pioni teki kaksi kukkaa ensimmäisen kukintansa kunniaksi. Tämä kasvaa minulla päärynäpuun kupeessa, pihan suojaisimmalla paikalla. Ehkä vähän liian varjossa mutta hyvin on viihtynyt, pionin kukinta kahden vuoden kuluttua istutuksesta on minun mittapuulla kiitettävän nopeasti.

 Jos minä olen vaaleanpunaisen fani, niin sitä on myös kultakuoriaiset. Niitä pyörii pihalla kaikissa kukissa. Tämä yksilö nautiskeli tähtiputkissa.

 Ystävältä saatu muutama tähtiputken taimi on kasvanut oikeaksi pöheiköksi. Tähtiputki on yksi lempiperennoistani. Helppo, lisääntyy kohtuudella ja kukkii pitkään. Sekä kasvaa niin tiheäksi ettei rikkakasveista ole pahemmin haittaa.

 Tämän kauniin vaaleanpunaisen kurjenpolven nimen olen hukannut. On aika korkea ja lehdet ovat melko tumman vihreät. "Ballerina" tämä ei ole, se jää paljon matalammaksi ja lehdet ovat erilaiset.

 Pinkki neilikkaruusu on sinnikäs. Joka talvi se paleltuu ja silti jaksaa kasvattaa uudet versot kukkaan saakka. Kirvat näkyy olevan tänä vuonna kiusana. Pitää muistaa kertoa leppäkertuille että ruokaa on ruusuissakin.

 Pioni "Sarah Bernhardt" on parhaimmassa kukassa ihan kohta. Sunnuntaiksi tilasin kukinnan ja näyttää siltä että tilaus onnistui. Sään salliessa vieraat voivat juoda kahvinsa Sarahin seurassa.

Sarahin kaverina on pilkullinen vaaleanpunainen varjolilja. Minun puutarhassa ei ole tänä vuonna varjoliljojen vuosi, niihin tuli todella vähän kukkia. Vaan eihän sitä joka vuosi voi loistaa kaikki kasvit, hyvä on vuorotella.

Huomenna teen viimeiset siivoukset, leivon ristiäiskakun ja valmistelen kukka-asetelmat. Ja loppupäivän aion viettää puutarhassa. Yksi pihlaja ja yksi syreeni odottaa istutusta.