Kauden ensimmäinen puutarhapäivä

Pääsin tänään ajoissa töistä. Siihen yhdistettynä jääkaapissa valmiina odottava ruoka ja aurinkoinen sää tiesi sitä että minua ei sisätiloissa näy. Nypin perennapenkkejä puhtaaksi, pikkaisen haravoin, keräsin risuja ja kiertelin puutarhaa ympäri. Vielä ennen pakollista sisälle tuloa (koska tulee pimeä) päätin aloitella tulevaa rinnepuutarhaa. Nyt lonkat ilmoittavat että rauhallisemminkin voisi ottaa. Se varmaan liittyy samaan asiaan kuin että lapion paino tuntui kasvaneen talven aikana.

 Jalo viihtyi ulkona saman ajan. Kaikki pienet jo liikkeelle lähteneet ötökät piti tutkia.

 Minä en tutkinut ötököitä mutta melkein olin Jalon tavoin nenä maassa kiinni piippoja etsien. Ensimmäiset krookukset eivät ole enää piippoja vaan ihan oikeita kukkia.

 Ja vaikka minä niin huolella laitoin viime vuonna ylös kaikki sipulikukat mitä ostin niin pyykkikalliolta nousee esiin mysteerikukka. Tämän tietoja ei löydy, ei mistään. Olisikohan joku narsissi?

Lumet ovat kaikki sulaneet mutta viime päivien sateet ovat tehneet sen että puutarhassa on märkää ja mutaista. Vain kuivemmista rinteistä voi haravoida. Toisaalta sade on paras roudan sulattaja, en pane sitä pahaksi. Perennapenkit on nyt kaikki siivottu luumulehtoa lukuunottamatta. Tästä lähtien luumulehto on siivottava jo syksyllä sillä piippojen takia en voi mennä tuonne kävelemään yhtään.

Toivottavasti viikonloppuna on yhtä hieno sää. Rinnepuutarha pääsi hyvään alkuun ja haluan jatkaa sitä heti koska intoa riittää.