Viimeiset

Alma ja luonto teki pienet tepposet tälle syksylle. Arvilaan tuli edellisten pentujen jälkeen nopsaan uudet kissanpennut, ne viimeiset. Seuraavaksi Almalla on edessä leikkaus ja olorouvan elämä. Pennut syntyivät keskiviikkona, iltamyöhään, oikeastaan jo yön puolella. Minä valvoin taas vierellä ja sain toimia hiukan kätilönäkin katkaisten yhdeltä pennulta napanuoran. Neljännen pennun jälkeen olin niin väsynyt että nukkumaan oli käytävä, olihan ollut työpäivä. Aamulla pentulaatikossa olikin yllätys, viides pentu. Eihän meillä ole koskaan syntynyt kuin kolme tai neljä pentua!

 Alman onnea. Vaikka kyllä minua jännitti miten menee kun edelliset pennut syntyivät huhtikuussa, väliä oli turhan niukasti. Mutta emo ja pennut voivat hyvin, Alma saa nyt erityisen ravitsevaa ruokaa jotta jaksaa imettää viisi pentua.

 Pentujen värimaailma on mielenkiintoinen. Joukossa on kaksi kilpikonnakuvioista tyttöä, siskokset yllä kuvassa.

Pennut vasemmalta oikealle. Viidentenä syntynyt yllätyspentu on todella hieno kilppari, väritys on jotain Alman ja Iineksen väliltä. Hännänpää on punainen kuten Iinekselläkin. Seuraava pentu on mustavalkoinen jolle on tulossa valkoinen hännänpää, kuono on valkoinen kirsun alta. Seuraava pentu on musta, mutta selkeä tabby-kuvio on vielä nähtävissä, rinnuksessa on pienen pieni valkoinen läikkä. Punainen pentu on saanut yllään tumman värin ja komean marmorikuvion. Hännänpäästä taitaa tulla valkoinen, hyvä yhdistelmä valkoisten sukkien kanssa. Viimeinen pentu makailee Alman hännän päällä, väri on niin sama Alman kanssa että tuskin erottaa. Kasvot ovat hauskasti kirjavat ja läikkä mikä Almalla on otsalla on tällä pennulla selässä.

Hiukan on nyt vaikea irrottautua puutarhahommiin töiden jälkeen ja näin vapaapäivänä, mutta yritetään vaikka pentulaatikon äärellä voisikin viettää tunteja.