Siivouksesta

Auringon paiste on ihanaa ja suotavaa, mutta ikävästi se paljastaa kodista kaiken pinnoille kertyneen pölyn ja lian. Tuntuu, että pölyä on ihan älyttömästi. Aika luonnollista, onhan meillä neljä kissaa ja vieraileva koiruus Kaapo. On seitsemän tulisijaa jotka tuovat sisälle nokea vaikka kuinka siististi niitä poltamme. Klapeista tulee roskaa vaikka niitä kuinka kalistelisi liiterissä ennen sisään tuomista. On vaatteita, tekstiilejä ja muuta josta tulee nukkaa ja pölyä. Lapset jättää siisteyteen ihan omat jälkensä.

Olen viime aikoina vähän lipsunut viikkosiivouksista. Imurointia olen tehnyt, mutta pölyjen pyyhintää en. Lattioita on pakko pestä vaikka pakkopullaa se enemmän on. Tai on sitä koko siivoaminen. Kun tänään teet, on huomenna taas sama sotku ja lika. Joskus nyppii ja ärsyttää.

Tänään viimeistelin eilen aloittamani kodinhoitohuoneen suursiivouksen. Päätin, että aloitan jo nyt talon kevätsiivoukset. Huone per päivä aina arkivapaina. Ensi viikon lomalla teen kylpyhuoneen ja salin. Se on tavoitteeni vähimmäismäärä, enemmänkin saa tehdä jos innostusta riittää. Sali onkin aika hyrskyn myrskyn, mutta olkoot siivouspäivään saakka. Kynttilät saa lähteä kaappeihin odottamaan syksyä, punakirjailtu liina sää väistyä kesäkukkien tieltä.

 Lomalla saisi siten olla edes yksi päivä kunnon pakkasta. Miehen työ on kantaa salin villamatot lumeen tuulettumaan, viime talvena tätä ei päästy tekemään lumettomuuden takia. Tuuletusta kaipaa myös ne sohvatyynyt joita ei voi pestä. Oisipa mukava kantaa sohvatkin pihalle ja piiskata ne siellä oikein kunnolla pölyistä vapaaksi. Sisällä ei sellaista paukutusta viitsi tehdä.

Eilen käytin piiskaa entisöinnissäkin. Saliin tuleva puusohva on nyt ootrattu piiskaa ja vanhaa pensseliä apuna käyttäen. Ootrauksen tein kotikaljalla ja pigmenteillä, seuraavaksi pinta käsitellään vernissan ja tärpätin seoksella. Lopputulosta hiukan jännitän, pohjamaalin sävytys ei mennyt ihan niin kuin piti. Maalista tuli enemmän liila kuin ruskea, mutta sudin sen kuitenkin sohvaan. Sen takia ootrauksesta tuli ehkä hivenen liian peittävä. Jos lopputulos ei miellytä, teen sitten kaiken alusta uusiksi. Sellaista se joskus on näiden projektien kanssa.