Lokakuu on aina vaikeaa aikaa, viimeistään silloin tajuaa tulevan talven, ja minä en ole yhtään talvi-ihmisiä. Enkä lokakuu-ihmisiä. Tarvitsen valoa, lämpöä ja värejä. Viimeistä vielä riittää, hetkeksi.
Pientä piristystä kaivattaisiin, arjen ankeus tahtoo lyödä päälle ja kovaa.
onneks lokakuu on nyt kaunista:)Itelle marraskuu sateineen on rankin kuukausi,sen voisin suosiolla hypätä ylitte ;)
VastaaPoistaJust, marraskuusta puhumattakaan :D
PoistaTsemppiä Katja!
VastaaPoistaJostain syystä minua ei ahdista, tai ehkä huomenna jo ahdistaakin :-D Tämä aika on niin ihanan värikästä. Aikaisin pimenevät illat kyllä häiritsevät, mutta sekään ei ole vielä siellä manalan mittapuissa kuin marras-tammikuussa. Ahdistaa kyllä, kun ajattelee, että kuuden kuukauden kuluttua kevät alkaa vasta saapua vapauduttuaan talven otteesta... talvi on ihan liian pitkä! Ihan! Liian! Pitkä!
Tsemppiä vielä kerran! Teidän talo on aivan ihanan näköinen tuolla keltaisten puiden seassa, ja koko pihapiiri niin kaunis.
Kiitos Saila! En halua edes ajatella niitä marras-tammikuun pimeyksiä. Toivottavasti on edes lunta silloin.
PoistaOnneksi on ollut aika kaunis syksy. Minä myös olen kovasti kesäihminen, mutta pitänee vaan sopeutua...
VastaaPoistaSe viime vuoden sadesyksy oli jotain ihan kamalaa, onneksi ei tullut toista samanlaista heti perään.
Poista