Odotettu lepo

Rankka viikko takana. Ryhmässäni aloitti maanantaina uusi pieni hoitolapsi ja samalla työaikani aikaistui alkamaan aamulla kello kuusi. Vähän tekee edelleen tiukkaa nuo aikaiset aamut, mutta kai niihin tottuu. Toisaalta mieluummin se aamu kuin pidennys illasta. Jos jotain hyvää, niin työmatka ei voisi enää lyhyempi olla. Eipä sitä kyllä jaksaisi enää 10 tunnin työpäivän päätteeksi istua puolta tuntia autossa kotiinpäin ajaessa.

Iltaisin olen rentoutunut missäs muualla kuin puutarhassa. Kasvimaa voi muuten aika hyvin, mutta porkkanoiden kanssa kävi höpelösti. Savinen peltomaa kovettui eivätkä siemenet päässeet itämään. Vaan eipä hätää, kaapista löytyy pussitolkulla porkkanan siementä joten tein kylvöt uusiksi. Tällä kertaa laitoin vain kevyen hiekkakerroksen siementen päälle, jospa nyt toimii.

 Kasvihuoneessa kasvaa tomaattia, kurkkua, paprikaa ja mansikkakoiso. Sain ystävältä muutaman koison siemenen ja niistä yksi lähti itämään. Hellin tainta ensin salin ikkunalla ja nyt uskalsin siirtää suurempaan ruukkuun ja kasvihuoneeseen. Saipa vielä paraatipaikan vanhan jakkaran päältä. Mielenkiinnolla odotan saadaanko mansikkakoisosta mitään syötävää aikaiseksi. Tomaatit ainakin kasvavat erinomaisesti, ensimmäisissä jo kukanalut nähtävissä.

 Viikon aikana on ilmestynyt kukkapenkkiinkin jotain ihasteltavaa. Tämän matalan pionin taimen ostin jo muutama vuosi sitten. Lajiansa en enää muista, mutta tämä pioni ei viihtynytkään pyykkikalliolla. Siirsin sen uuteen penkkiin kasvimaan lähelle ja nyt se kukkii yhdellä kauniilla kukalla.

Huomenna jos ei sada vettä, on ohjelmassa operaatio lupiinin hävitys ja leviämisen esto.

Mukavaa perjantai-iltaa!