Puutarhablogina jatketaan, työ pihalla ei vähene vaikka kuinka huhkisin. Eilen sain pihaan pienen peräkärryllisen kuorikatetta jota olen viime kesästä asti toivonut. Huutavimmat käyttökohteet katteelle oli tällä kertaa uudet punaiset vadelmat ja ikivanhat mustat viinimarjat.
Mukava olisi tietää mitä lajiketta nämä näin vinkuroivina kasvavat mustaherukat ovat. Tarvitsevat tukea tai muuten kasvavat täysin maata myöten. Marjaa kyllä tekevät ja marjat ovat hyviä, mutta pystympi kasvutapa olisi kiitollisempi kasvattaa. Pois näitä taas en raaski repiä, ovat varmaan yhtä vanhoja kuin talo.Punainen vadelma on kuvassa etualalla. Tänä vuonna ei vielä saada satoa kun viime vuonna nämä vasta istutin. Keltaisista vadelmista viisastuneena, näille punaisille tehdään tuet jo tänä kesänä. Uusille keltaisille vadelmille tehtiin tuet vähän liian myöhään ja kasvusto on nyt ihan vinkuraa. Kestää taas vuoden saada kunnon piiskat vadelmikkoon.
Se vajaa peräkärryllinen kuorikatetta riitti juuri ja juuri. Seuraava kärryllinen on jo tilattu siirrettyjä syreenejä varten. Sitä odotellessa jatkan syreenien juurakoiden ja muiden puskien kitkentää, yhtä lempipuuhaani puutarhassa.
Mustaherukkasi kasvutapa on lamoava, joka tarkoittaa että kannattaa laittaa kehikot niin oksat pysyy pois maasta ja marjat puhtaina.
VastaaPoistaEi tarvi kokonaan pois repiä, mutta vanhimpia oksia poistamalla voidaan pikkuhiljaa uudistaa pensasta ettei sadon tulo lopu.
Anonyymi: Lamoavahan se on juu :D Oikein superlamoava. Ensimmäiset mustaherukat taisivat olla juuri tuota lamoavaa lajiketta. En tykkää kehikoista, ovat aina tiellä, joten olen tukenut iskemällä kepin keskelle pensasta ja sitonut oksat siihen kiinni. Pensaat ovat nyt uudistettu täysin, aika pehkot olivat kun ostettiin talo. Nuo kuvan pensaat eivät edes näkyneet niitä peittävien vadelmien ja nokkosten seasta.
VastaaPoistaHmm... mullakin on jotakin lamoavan tyyppistä kantaa nämä pihani alkuperäismustaherukat. En kyllä tiedä mitä. Ja juu, tuet pitäis laittaa, mutta ei ole vielä laitettu - vastahan tässä on kuusi vuotta asuttu ;-)
VastaaPoistaHyvä että jatkat puutarhablogistina, Saaripalstalla olis nimittäin puutarha-aiheinen tunnustus sinulle!
Jos jää intoa jäljelle, niin tervetuloa puurtamaan meidän pihallemme :-) Oma aika, eikä voimat nimittäin nyt riitä sinne laisinkaan...
VastaaPoistaMukavaa loppuviikkoa!
Saila: Kiitos! Käyn poimimassa talteen.
VastaaPoistaVekarus: Intoa ja voimia on, mutta taitaa olla tässä pihassakin hommaa niin paljon ettei aika ikinä riitä kaikkeen.