Tonttimme kalliot ovat minulle melkein kuin pakkomielle. Pakko saada kalliota esiin, ja mieluusti paljon. Kallio on ikuista, kaunista ja kestävää. Lähes huoltovapaata, ja keväällä ensimmäiseksi sula. Oikea toivemaaperä tontille kuin tontille.
Ihan ensimmäiseksi kun pääsin pihan kimppuun, kaivoin esiin kallion talomme takaa. Heinikko oli kasvanut kiinni kuvan perustuskiviin asti, ei mikään hyvä juttu joten lapio viuhui. Nyt kalliota on sopivasti näkyvissä eikä tuo kaipaa muuta kuin vähän haravointia. Valkoinen viiva kalliossa on se kohta johon vesi tippuu räystäältä.
Tähän asti suurin urakka oli kaivaa tämä talon nurkkakallio esiin. Nyt siihen on jo ehtinyt kasvaa pari ruohokumparetta. Tilalle ottaisin kernaammin jotain kalliokasvia.
Myös varsinaisen pihan puolella on heiluttu lapion kanssa. Etualan lämpärettä on tarkoitus kasvattaa aina kun inspiraatiota riittää. Onpahan vähemmän ruohonleikkuuta.
Talon pohjoispäädyssä kalliota näkyy pikkiriikisen. Tuossa kohtaa se on taas sitten pieni ongelma koska tekee lammikon juuri perustuksen viereen. Jotain pitäisi keksiä, ehkä uran poraaminen kallioon jotta vesi valuisi pois.
Uusin lapionheilutus paikka on tässä, navetan länsipääty. Nokkoset ja muut inhakkeet kasvaa taas suoraan seinässä kiinni, sinnikkäämmät yrittää jo navetan alle.
Joten ei muuta kuin töihin, lapiollinen kerrallaan. Löytyy kiviä, rautaromua ja kaikkein pahimpana lasinsirut. Niitä varten pitää aina olla ämpäri mukana, kaivaa mistä vaan kohtaa pihassa. Tuo sammalkin on täynnä siruja joten sekin pitää poistaa mikä on toisaalta sääli. Ihan heti tämä urakka ei valmistu, mutta teen sitä aina silloin kun muut hommat ei iske.
Jostain kumman syystä miehelläni ei ole samaa pakkomiellettä kuin minulla. Pyörittelee mieluummin päätään kuin lapiota kun teen näitä kaivuutöitäni.
Kallio pihassa on kyllä upeaa pintaa! :)
VastaaPoistaOn sulla hommat!
He, minulla on ihan sama kokemus: ei ole sellaista miestä, joka tarttuisi lapioon. Sen sijaan vieressä seisoskelevia päänpyörittäjiä riittää ja varsinkin niitä, jotka lisäksi kertovat, millaisella kaivurilla homman voisi hoitaa. Siis NIIN avuliasta, täääänks :-D
VastaaPoistaVoi ei, tuo navetanreunus kuulostaa ihan mun pihalta... no ei sentään joka paikassa, mutta lasinsiruja ja tiiliä on todella monessa paikassa. Kylä on ollut tässä 500 vuotta ja siinä ajassa on ehtinyt olla ja murentua rakennus jos toinenkin. Voi kun tietäisi mitä kaikkea mielenkiintoista multa pitääkään sisällään, sieltä nousee kaikenlaista, yleensä tarpeetonta mutta mielenkiintoista, viimeksi ruostunut taottu sarana ja ehjä lasinen oxygenol-suuvesipullo ja korkkikin tallella (ja nestettä sisällä eli ehtaa tavaraa ;-D) Teillä varmaan sama juttu.
Aivan ihanan näköistä tuo kallio ja olen täysin samaa mieltä sen ihanuudesta, tarpeellisuudesta ja vimmasta saada sitä esiin. Olen kaivanut tonttini kulman kalliota kans suuremmaksi. Keskellä pihaa on ehkä-kallio, mutta en ole lähtenyt sitä kaivamaan, kumma kyllä - vielä.
Voih, meillä on kalliota pihassa vähän liikaakin. Vaihdetaanko? Kalliomaasto on toki hyvin kaunista, mutta sateella erittäin liukas... vähältä piti tilanteita vaikka kuinka paljon ja kunnon kaatumisiakin on sattunut joitakin.
VastaaPoistaMeillä oli tismalleen sama ongelma kuistin nurkalla liittyen sadevesien virtaussuuntaan. Mies ratkaisi ongelman poraamalla kallioon uran. Se toimii ainakin meillä hyvin!
tv Leena
Kallio on kaunista, sun urakkahan on ihan pakko-tehdä luokkaa! Mua pikkusen harmittaa, kun rivitaloyhtiömme on tosi kallioisella paikalla, mutta meillä sitä ei ole.
VastaaPoistaTeidän kallionne ovat niin kotoisan näköisiä saaristossa kesänsä viettäneen näkökulmasta. Tuollainen tasainen kallio ei varmaan ole niin liukkausongelmainenkaan kuin rinne. Mökkinaapurin tontti on pelkkää kalliorinnettä. He ostivat paikan nelikymppisinä ja kuorivat lähes koko tontin paljaaksi kallioksi. Kovin oli kaunis - mutta siinä 70-vuotiaina heidän piti sitten luopua koko tontista, kun eivät enää pystyneet kulkemaan liukkailla kallioilla ollenkaan kaatumatta. Ja harmittelivat siinä vaiheessa kuorintaoperaatiota, kun poluilla olisi vielä ehkä voinut jonkun vuoden kulkeakin.
VastaaPoistaRuusa: Näin se on :)
VastaaPoistaSaila: Sama juttu, kaikenlaista entisaikojen roinaa löytyy kokoa ajan. Harmi ettei kuitenkaan mitään muinaisaarretta :D
Rakennusten vierustat ainakin ajattelin kaivaa esiin, ihan koko tonttia ei onneksi edes saa kaivettua.
Leena: Liukkaus on varmaasti ongelma. Meillä kalliota ei ole näkyvissä kulkureiteillä eikä niistä koshtaa sitä saakaan esiin, on onneksi myös epätasainen kallio :)
Pirkko: Olen minäkin vähän kateellinen naapurin kalliosta, se vasta on upea!
Anonyymi: Ei onneksi ole ongelma, suurin osa pihasta on ja tulee olemana muuta kuin kalliota, mutta mukava sitä on kaivella esiin sieltä mistä pystyy.