Vastaus taas kuvastaa hyvin mieheni suhdetta astioihin, kuppeihin, kippoihin ja sisustuksen viimeistelyyn. Ei voisi vähempää kiinnostaa. Tai kiinnostaa siltä osin, ettei rouvansa ihan selkä vääränä kanna kaikkea uutta ja vanhaa kodin kaunistukseksi ja miehen kauhistukseksi. Eli minulla on aivan vapaat kädet hävittää astioita, tai ostaa uusia. Toki kysyn minä aika herkästikin miehen mielipidettä erityisesti käyttöastioiden suhteen, ne pitää miellyttää molempia.
Toisaalta en puutu lainkaan siihen, minkälaisia koneita ja vehkeitä mies tuonne autotalliinsa hankkii. Monesti kysyy tai ainakin kertoo etukäteen suunnitelmistaan, mutta luotan siihen että se mitä ostetaan on tarpeellista. Turhaa tavaraa ei tarvita tupaan eikä talliin.
Ja nyt varmaankin haluatte tietää mitä tapahtuu kuvien astioille. Vastaus on lyhyt, ei mitään. Yläkuvan muumilasit nyt vaan on sellaiset joita en raaski hävittää. Ovat ostettu 90-luvulla jos oikein muistan. Meillä oli samanlaiset Peppi Pitkätossu-lasit, mutta niitä on enää yksi ehjänä. Näitä käytettiin vielä silloin kun ei ollut astianpesukonetta, ovat käsin pestäviä. Siitä syystä käyttö on nykyään todella vähäistä.
Alakuvan mukit ovat lasten ristiäislahjoja. Muumi ja myyrä keskimmäisen pojan, Pentikin kuppi nuorimmaisen. Kahvallisen lasiastian olen saanut pikkutyttönä isäni sukulaiselta. Enpä edes tiedä mikä se on, mutta ei siitä voi luopua! Takana näkyvä sokerikko on Arvilan alapohjasta tehty löytö, Arabian sinikuvioinen sokerikko on osa vanhempieni häälahja-asiastoa ja sininen grapponiakippo on lahja kummitädiltäni. Kaikki käytössä ja omaavat sen lisäksi jonkun muiston tai historian.
Että enpä taida kysyä mieheltä mitä teen kaappien sisällön suhteen.
Meillä on tällä hetkellä osa astioista varastossa, enkä tiedä mitä niille tekisin. Miehen mielestä suurin osa astioistamme on turhia ja itsekin olen kyllä huomannut, että melko vähällä tulee toimeen. Samoja astioita tulee käytetyksi koko ajan.
VastaaPoistaOo, mä jos kysyisin mieheltä että mitä hävitetään se sanois että kaikki pois vaan. En siis kysy :)
VastaaPoistaOnpas teillä outoja miehiä - minun mies sanoo aina, jos erehdyn kysymään, että "eihän noita voi pois laittaa, voi joskus tarvita!"
VastaaPoistaEli jos haluan siivota kaappeja tavarasta, teen sen vähin äänin.
Aikku: Kylmästi kiertoon jos käyttöä ei ole :)
VastaaPoistaNinnu: Juu, ei kysytä :))
Sirkku: Oma hankaluutensa tuollaisessa miehessä jos minun miehen tyyppisessäkin, kaikkea kun ei voi säästää :))
Kiertoon vaan jos ei käyttöä ole! Itse kuvasin männä viikolla ison kasan kippoja ja laitoin myyntiin. Käyttöastiat ovat Arabiaa ja Iittalaa... sarjat kasvavat keräilyharrastukseni ohessa ja samaa vauhtia muut törpöt saavat kyytiä :)
VastaaPoistaEihän miehiltä tuollaisia asioita voi kysyä....☺
VastaaPoistaEskurin emäntä: Juuri noin, ja jos jotain tarvitsee niin ostaa. Minunkin ostokset kun yleensä on kirppareilta :)
VastaaPoistaIrmastiina: Niin se taitaa yleensä olla :)
Meillä on vähän samaa vikaa kuin Sirkun taloudessa, mies kun haluaa ehdottomasti säilyttää juuri jotkut mainoslasit, ja lasten muovimukit!! ja minä yritän ensin hivuttaa niitä kaapin kauimpaan nurkkaan, ja sieltä varastoon, mutta paras olisi jos sais heti kiertoon.
VastaaPoistaMeilläkin on vielä yksi Peppi-lasi jäljellä. Oli muistaakseni kolmen lasin sarja, joka ostettiin silloin joskus 90-luvulla:)
VastaaPoistaMeillä mies on hamsteri, joka ei antaisi heittää mitään astioita pois. Osa laitettiin (lue ne jotka kelpasivat) esikoisen mukaan hänen muuttaessaan. Mutta mulla on salainen taktiikka: siirrän kaikessa hiljaisuudessa astioita laatikoihin vaatehuoneeseen ja sitten vuoden parin päästä kadotan ne, ihan hiljaa:)
Olivieno: Miehet, ne on ihan kummia :)
VastaaPoistaKatri: Tuo on hyvä taktiikka! Miesten muisti on tunnetusti lyhyt :))