Kuinka monta puusohvaa ihminen (nainen) tarvitsee?

Mielestäni ei kovin montaa. Yksikin on hyvä, kaksi luksusta ja kolme jo ihan mieletöntä. Neljännestä ei parane edes haaveilla. Sitä unelmieni uusrenesanssisohvaa koukeroineen ja tappeineen en ole saanut, mutta nyt omistan kolme puusovaa.

Se ensimmäinen, Arvilan oma sohva on päivittäisessä käytössä tuvassa. Tässä kuvassa sohva siinä kuosissa missä se oli tänne jäänyt. Rumista maaleista huolimatta otettiin heti käyttöön.

 Tuvan remontin yhteydessä sohva sai värikseen suklaan ruskean. Miellyttää silmää edelleen ja hyvin tuossa ruoka maittaa.

 Toinen sohva on tämä kaksi vuotta sitten meille ostettu oranssi hirvitys. Kunnostaminen on ollut työn alla jo pitkään. Viime vuonna sain sentään entisöintikurssilla hiottua tuon yläkoristeen puhtaaksi. Kesän aikan piti putsata loppuosa sohvasta mutta niin se vain jäi. Ehkä sitten ensi kesänä ne loput jos aikaa on.

 Kolmannen sohvan sain ystävältä tällä viikolla. Tämä ei kuulemma mahdu hänen taloonsa joten se tarvitsi uuden paikan. Kysyi huolinko minä, ja enhän minä osannut sanoa ei. Niin vihreä kaunotar muutti toistaiseksi navetan ylisille. Sohvaan on olemassa  levityspala, mutta ei kansilevyä. Vihreä maali on alkuperäinen ja täysin kunnossa, sohva ei kaipaa kuin kunnon pesua oltuaan vuosikymmenet vanhan talon vintillä.

 Olemukseltaan vihreä sohva muistuttaa tuvan ruskeaa sohvaa, todennäköisesti ovat samoilta ajoilta kotoisin. Tätä vihreää himoitsen saada saliin koska oranssi ei ole kunnossa. Sille olisi jopa tilaakin pienellä nojatuolin paikan muutoksella. Vihreä väri ei tosin ihan käy salin väreihin, mutta alkuperäiskuntoista sohvaa ei käynee maalaaminen. Etenkään kun maali on vielä ihan kaunis ja kunnossa.

Samaiselta ystävältä tuli lahjaksi eräs toinenkin huonekalu, sen sai kummipoikansa ihan ikiomaksi. Siitä kerron kunhan saadaan apumieheksi pari riuskaa miestä kantamaan möhkäle sisään taloon. Paikka on jo olemassa.

---

Ensi viikko tulee olemaan työntäyteinen. Maanantaina alkaa kuopuksen päiväkerho, tiistaina peruskoululaisten koulut. Myös vanhin pojista alkaa kulkea taksilla yläkouluun menon takia, sinne kun on matkaa n. 20 kilometriä, voi sitä aikataulujen määrää jääkaapin kyljessä. Ja ensimmäistä kertaa täällä kylällä asuessamme, perheestämme ei ole yhtään lasta kyläkoulussa. Ihan outoa. Ja jotta viikko ei ihan helpolla sujuisi, on minulla luvassa 11 tunnin työpäiviä koko viikon. Ne kyllä jaksaa kun tietää että niin pitkillä päivillä on ansaittu johonkin kohtaan kaksi vapaapäivää. Jospa saisi vähän lomaa syyslomaviikolle. Turvallista koulutietä kaikille ensi viikolla koulunsa aloittaville!