Lahjontaa

Taas on se aika vuodesta jolloin perheemme muistaa lähellämme työskenteleviä henkilöitä, yhteistyökumppaneita. Opettajia, avustajia, kerhon vetäjiä ja taksikuskeja. Monet heistä tekevät upeaa työtä, enemmän kuin se heidän pieni palkkansa vaatisi. Jos yritysmaailmassa on tapana muistaa yhteistyökumppaneita, niin miksi ei sitten Oy Perhe Ab:ssa.

Koska kouluissa on niin monta työntekijää, on helpointa kiittää heitä kaikkia yhdessä. Eskarilaisen ja 11-vuotiaan kyläkouluun lapset vievät koko henkilökunnalle kahvipöytään kahvia, teetä ja konvehteja. Teini vie saman satsin yläkoulun opettajanhuoneeseen ja toisen lahjapussin keittiöön muulle henkilökunnalle. Keittiön väki on iso osa meidän hyvän ruokahalun omaavan teinin kouluarkea :D. Luokanvalvojaa muistamme sitten keväällä erikseen kun teini jättää (toivottavasti) yläkoulun.

Kuopuksen päiväkerhossa on yksi vetäjä. Hän saa ompelemani ostoskassin, kahvia ja suklaata. Iltapäivätaksien ajaja on aina sama (harmittaa kun vaihtuu vuoden alusta kilpailutuksen takia). Aivan ihana henkilö jota luultavasti tulemme kovasti kaipaamaan. Hän saa kahvia ja konvehteja. Nyt en keksinyt mitään omaperäisempää. Taksikeskukseen lähtee muille taksikuskeille kahvia, teetä ja konvehteja.

Kuulostaa ehkä tavattoman tylsältä, mutta omassa työssäni päiväkodissa nämä tällaiset muistamiset olivat niitä parhaimpia. Tällöin niistä pääsivät nauttimaan kaikki ammattiryhmät, niin avustajat, opiskelija kuin hoitajat ja lastentarhanopettajat. Joskus nimittäin tuli paha mieli avustajan takia kun vanhemmat muistivat vain varsinaista kasvatushenkilökuntaa. Monesti tämä avustava ihminen tekee sen lapsen kanssa paljon enemmän töitä kuin me muut.

Tämmöisiä kassosia meiltä lähtee :)