Muutoksia

Syksy. Vuodenaika josta pidän kaikkein vähiten. Tulee pimeää, täällä maalla ihan oikeaa pimeää. Sataa, on kylmä. Kesä jää taakse vaikka minkä tekisit. Puutarhassa ei huvittaisi touhuta pätkääkään, mielessä ihan muut asiat.

On syksyssä jotain kaunistakin. Joutsenet ja hanhet pellolla, kuorossa huutaen. Meteli on suurimpien parvien aikaan korvia huumaava. Joutsenen ääni ylilennolla päältämme on ainutlaatuinen. Syksyisiä nautintoja.

Puutarhasta löytyy vielä hitunen kauneutta. Auringonkukat riiputtavat itseään siementen painosta. Kerään kukat talteen kokonaisina ja kuivatan. Linnut saavat ne talven mittaan syödäkseen.

Yksi tohottaa pitkin kasvimaata, kuono mullassa. Miten kiva nappaista omilla tassuilla ja hampailla porkkana rivistään ja syödä se piilossa kasvihuoneen takana. Ihan kuin kukaan ei huomaisi.

Kasvimaa huutaa ankeuttaan. Vanhimman pojan tekemä komposti löysi paikan kasvimaan nurkalta. Toinen odottaa autotallissa omaa paikkaansa toisen lohkon nurkasta. Nyt saan naatit ja varret maatumaan mullaksi ja takaisin kasvimaahan.

Satoakin tulee vielä. Lantut ovat kaikki vielä maassa, yli toistakymmentä. Porkkanaa ja perunaakin löytyy. Kasvihuone tuottaa maukkaita kurkkuja ja tomaatteja vielä pitkään jos lämmintä riittää.

Maisema muuttuu syksyn edetessä, mutta onneksi on kohta taas kevät edessä. Tästä auringosta voisi hypätä suoraan siihen lumeen ja pakkaseen jättäen kuraisen, märän ja loskaisen pimeyden pois.