Minulla on ollut vakava jumi blogin suhteen. Kirjoittamisen kynnys on noussut kohtuuttoman suureksi kirjoittamattomuuden aikana. Olen ollut väsynyt, en ole kovin kummoisia jaksanut työpäivien jälkeen. Työpsykologin mielestä se on normaalia kokemani trauman jälkeen. Olen siis käynyt ennaltaehkäisevästi työpsykologilla, jotta selviän henkisesti. Onni on työnantaja joka tarjoaa tällaisen mahdollisuuden.
Puutarhassa olen saanut lähes kaikki syystyöt tehtyä, enää puuttuu noin puolet suojaverkoista. Kasvimaan kääntämisen jätän suosiolla kevääseen, mitä sitä väkisin jos ei huvita. Rikkaruohot eivät katoa, jatketaan niiden parissa keväällä. Joitain kukkasipuleita tuli hankittua ja istutettua, lähinnä krookuksia ja posliinihyasintteja. En löytänyt mieleisiäni tulppaaneja joten ne jäivät hankkimatta. Pari jotain pientä sekoituspussia ostin eli muutama tulppaani sentään tulossa.
Austin-ruusut kukkivat pitkään eivätkä tunnu hätkähtävän ensimmäisistä kylmistä öistä. Kuva on otettu päiviä sitten, mutta katsoin tänään, että samainen The Pilgrim kukkii edelleen. Sille pitää saada tulevana suvena parempi tuki, onhan se oikeasti köynnösruusu.
Koristeomenapuu 'Musta Rudolf' on leiskuvan punainen syysvärissään. Tämä taitaa olla punaisin kaikista puutarhan syysväreistä, enemmän on keltaista ja esimerkiksi punatammi on vieläkin täysin vihreä.
Hauskoja sieniä putkahtelee milloin minnekin. Nämä hattivattien esikuvat ovat hortensiapuutarhassa pötköttelevän koivunrungon kyljessä.
Muutaman yönä on ollut hallaa ja onpa tainnut olla ensimmäiset pakkasyötkin. Aurinko sulattaa nurmikon kuuran nopeasti.
Terttuaralian kasvu oli todella myöhässä, mutta ehti se tehdä mustat marjansa. Tarkkasilmäinen voi löytää kuvasta parikin pyjamaludetta. Ensimmäistä kertaa näin niitä meidän puutarhassa. Taustalla näkyy yksi mustavalkoinen linssilude, sellainen myyrien ylin ystävä.
Ensi viikolle sääennuste ennustaa lämpenevää. Yöt ovat kuitenkin kylmiä ja eläimet alkavat hakeutua puutarhaan. Ensi viikon tavoite voisi olla saada ainakin osa puuttuvista verkoista paikoilleen. Lintujen ruokinnan aloitin tänään, kyllästyin ikkunalautoja naputteleviin tirppoihin.
Todella surullista kuulla, että olet joutunut kohtaamaan raskaita asioita, ei siis mikään ihme, että väsymys vie voimat. Työpsykologin apu kuulostaa juuri oikealta; näissä tilanteissa on hyvä päästä purkamaan tunteita ja jäsentämään ajatuksia jonkun ulkopuolisen ammattilaisen kanssa.
VastaaPoistaMusta Rudolf on todella kaunis. Kun verkot saa paikoilleen, voi oikeastaan kaikki muut puutarhatyöt jättää kevääseen, jos siltä tuntuu. Olet ollut ajatuksissani, toivon sinulle voimia kulkea tämän ajan läpi - mitä sitten oletkaan joutunut kohtaamaan.
Tunnistan tuon blogijumin ja allekirjoitan ajatuksesi, vielä kun elämässäsi on ollut noin paljon muuta ajateltavaa ja surua, on ymmärrettävää, että kaikkea ei jaksa eikä tarvitse jaksaa! Hienoa, että sinulla on mahdollisuus päästä purkamaan kuormaa. Onneksi puutarha on armollinen ja uusi kevät edessä, silloin on hyvä jatkaa. Upeat kuvat ja tuo Mustan Rudolfin ruska! Voimia sinulle!
VastaaPoistaVoimia, Katja <3
VastaaPoistaTuo on niin totta, että mitä pidempään ei kirjoita blogiin, sitä vaikeammaksi se tulee. Olet ollut niin aktiivinen bloggaaja, että luulisin sinun jatkavan sitten, kun voimia taas riittää tällekin saralle. Kiitos, kun kävit kirjoittamassa jutun - blogiasi on ollut ikävä.
Toivottavasti puutarhasi hoitaa sinua ja elvyt traumastasi. Ja toivon kovasti, että sen aiheuttaja on korjaantuva eikä jokin lopullinen menetys. Ajatukseni ovat kanssasi <3
Voimahalit sinulle.
VastaaPoistaBlogijumeja tulee aina välillä, mutta kyllä seuraajat jaksavat odottaa, vaikka välillä tulisi pitempiäkin taukoja.
Elämässä on vaikeita aikoja, ja ne on käsiteltävä oikeassa järjestyksessä. Hyvä, että käyt traumaasi läpi. Kaikkea ei jaksa tehdä eikä tarvitsekaan jaksaa.
Lämmin halaus sinulle.
VastaaPoistaOlen kaivannut juttujasi puutarhasta, remontista, kissoista. Toivon sydämestäni, että saat riittävästi apua trauman käsittelyyn.
Puutarhasi on niin hienossa kunnossa, että se selviytyy vähän aikaa pienemmälläkin uurastuksella. Kerää rauhassa voimia. Me täällä blogimaailmassa emme sinua unohda.
Voimia Katja. ❤️
VastaaPoistaHienoa, että työnantajasi tarjoaa tuollaista apua. Puutarhaterapia auttaa sitten kun sen aika on.
VastaaPoistaLuteet oli vähän hankala löytää, kissan sensijaan bongasin heti:)