Paljon kaikenlaista

 Olen viettänyt viikon loman lähinnä pois kotoa. Teki hyvää lähteä muihin maisemiin vaikka en käynyt Tallinnaa pidemmällä. Kaksi yötä hotellissa äidin ja siskon kanssa takasi viihdyttävän matkan. Ja kävipä niin onnellisesti, että löysin isännänhuoneen verhokankaan juuri tuolta reissulta, toki se oli tarkoituskin sillä Ikea ei enää myy kankaita. Olen ostanut Ikeasta elämäni parasta pellavaa, nyt sitä ei enää saa. 

Lankaa ostin vain muutaman kerän. Haluan pitää lankavalikoimani sopivan kokoisena. Alla on verhoihin tulevaa pellavakangasta, ostin sitä hyvinkin edullisesti 13 metriä. Isännänhuoneeseen tarvitaan neljä verhoa ja kutistumisellekin piti ottaa varaa.

Ennen reissua tuli kiire saada verhotangot paikoilleen jotta saan mitattua verhojen pituuden. Pituudeksi tulee n. 2,5 metriä, huonekorkeus on vähän yli kolme metriä (kangaskuvassa on kolme metriä kangasta, pellavaa oli vain 10 metrin pakassa joten jouduin ostamaan yhden kokonaisen pakan ja kolme metriä sen päälle). Verhotangot ovat samat kuin aiemmin, käsittelin ne petsilakalla tumman pähkinän värisiksi. Tangot olivat ennen värittömällä lakalla lakatut eli puun sävyiset. Mäntytangot eivät olisi enää sopineen muuhun sisustukseen.

Joskus pitää tehdä töitä myös lasten sisustuksen eteen. Sain ystävältäni neljä tällaista vanhaa pinnatuolia. Tuolit ovat erittäin siistit ja ikäisekseen hyväkuntoiset. Ne vain sattuivat olemaan pojan huusholliin väärän väriset. Niinpä kurvasin maalikaupan kautta kotiin ja hain tuoleille uuden ilmeen.

Uusi väri on musta. Näin tuolit sopivat isovanhempieni vanhaan pöytään jossa on samaa muotokieltä ja mustat jalat. Huomenna vielä toinen kerros maalia ja tuolit ovat valmiit uuteen kotiinsa.

Jalolla on ollut vaikeaa pakkasen ja lumen kanssa. Ikä on tehnyt tehtävänsä eikä ulkoilu maistu enää säässä kuin säässä. Sisällä on hyvä levähtää ja miettiä miten riehuisi seuraavan tunnin aikana. Välillä muistellaan Iinestä joka jäi juhannuksesta lopullisesti kadoksiin. Syksyllä vahvistui, että mitä todennäköisemmin Iines on kohdannut ilveksen. Meistä reilun kilometrin päässä nähtiin ilves keskellä päivää ikkunan takaa kurkkimassa. Ilveksillä oli myös kuulemma poikaset joten ilveksiä voi olla lähistöllä useita. Olen tyytyväinen, että kissat ovat nyt enemmän sisällä, Alma ei ulkoile lainkaan.

Palapelit ovat talvipuuhaani. Tämä valmistui viimeiseksi ja uusi on jo aluillaan. Sain siskolta lahjaksi ihanan kissapalapelin, se on pakko tehdä seuraavaksi.

Joulu alkaa olla kovinkin lähellä. Mietin, pitäisikö kaivella jo koristeet esiin, aika tuntuu menevän ajatustakin nopeammin.