Nyt ovat kaikki verkot ja suojat paikoillaan. Iso työ ja navetta tyhjeni viimeistä palaa myöten. Samalla on fiilis, että takki on tyhjä puutarhan suhteen. En käynyt syksyllä kertaakaan katsomassa aletaimia, en syynäillyt alesiemeniä tai hankkinut yhtään vähän vielä- kukkasipulia. Tuli tehtyä totaalinen lepo puutarhasta. Haravointia kai pitäisi tehdä, vähän sain jo haravoitua. Lähinnä vaahteranlehdet pitää saada pois, eipä meillä paljoa muuta ole parin ison lehtiään tiputtavan koivun lisäksi. Loput hoitaa tuuli ja talvi.
Tietokoneeni on kohta oikeasti vaihdettava uuteen. Tähän tuli joku päivitys (tai sitten ei enää päivity koska on niin vanha) ja nyt en pysty olemaan blogissa kirjautuneena jos suljen koneen, heittää minut ulos joka kerta. Arvatkaa vain kuinka menin paniikkiin kun se tapahtui ensimmäistä kertaa, ei mitään salasanoja tallessa kuin omassa mielessä ja tällä kertaa ei muisti pelittänyt. On ärsyttävää kirjautua joka kerta kun on tottunut klikkaamaan vain yhtä kuvaketta.
Tänä vuonna yhtenäisen verkon sai hortensiapuutarha. Tuollaisen yhtenäisen verkon kanssa on muuten syytä olla varovainen. Jos sen ympärille kinostuu lunta, pääsee jänis hyppäämään verkon ylitse kun toisella puolella on hyvin tilaa. Jos verkko on tiiviimmin yhden kasvin ympärille, on sisälle hyppääminen vaikeampaa. Opin tämän yhtenä talvena kun seurasin jänisten liikkeitä. Siinä ei silloin auta edes tällainen 150cm korkea verkko.
Meillä on maa jo jäässä, kiitos yöpakkasten. Onneksi olin kerrankin fiksu ja laittelin alppiruusujen varjostuskankaiden tukikepit ajoissa maahan. Itse kankailla ei ole vielä kiire. Alppiruusumetsikkö on niin tiheä, ettei sinne yleensä sada lunta kun vähän peitoksi, sen takia herkät rodot on syytä suojata jo heti talvella auringon porotukselta.
Voisin melkeinpä tehdä oman postauksen äitini ihmekasveista. Tässä on äidin tomaatti. Se innostui tekemään uudet lehdet ja nuput. Ja äitini innostui kokeilemaan mihin lopputulokseen tuo kaikki johtaa. Niinpä tomaatti ei päätynytkään kompostiin vaan jatkaa toistaiseksi elämää sisätiloissa.
Kuura on tehnyt viimeisistä ruusuista kauniita. Olen toisaalta ollut onnellinen maan jäätymisestä. On voinut hyvällä omalla tunnolla heittää puutarhatöiden hanskat naulaan ja luovuttaa.
Mies sen sijaan on ollut ahkerana ja teki traktorivajaan pienen remontin. Tarkoitus on saada vajaan paikka kahdelle traktorille. Niinpä vajasta heivattiin kaikki tavarat ulos, järjestettiin uudestaan. Vajan maapohjasta kaivettiin huono ja liian hieno hiekka pois ja tilalle tuotiin karkeampaa soraa. Hiekalla jatkettiin autotallin edustan sora-aluetta ja poistettiin siitä nurmikkoa. Kuvassa on poistettu nurmikko joka jätettiin tuohon autopaikan viereen odottamaan kevättä ja uusintakäyttöä puutarhassa. Tulee hyödynnetty kaikki mahdollinen maa-aines mitä jostain irtoaa. Saan tuosta erinomaista multaa tulevaan laatikkoprojektiin jota aloitin jo tänä syksynä.
Tomaattia riittää, kuva on tältä aamulta. Yhden vastaavan erän keitin aamusella soseeksi. Nyt on tehty tomaattisosetta pakastimeen niin paljon, että saatamme olla koko talven sen suhteen omavaraisia.
Viikko sitten räpsäisty kuva puutarhan alimmalta reunalta. Enää viisi kuukautta ja puutarhatyöt voi aloittaa täydellä tohinalla. En tiedä onko se ikä vai mikä, mutta syksyt tuntuvat joka vuosi entistä vaikeimmilta. Pitäisi kai muuttaa asennetta talven ja kylmän suhteen, mutta ei se ole helppoa kun rakastan valoa, lämpöä ja aurinkoa.
Kyllähän kylmä vuodenaika tuntuu tolkuttoman pitkältä, mutta ihana ajatus on tuo, että viiden kuukauden kuluttua ollaan kevätauringon herättäminä täynnä energiaa ja ihmetystä lumikellojen äärellä <3
VastaaPoistaKylläpä osaa olla ruusu kaunis kuuraisena! Aivan ihmeellisen ihana kukkaterttu.
Ihana on myös tomaattikuva, nam nam!
Viisi kuukautta, se ei tunnu yhtä pitkältä kuin ajatus koko talvesta. Tuo äitienpäiväruusu on aina ihan älyttömän kaunis ja se on se kaupungintalon puistosta ilmaiseksi saatu. Kestää mitä vaan. Omat tomaatit ovatkin herkkua.
PoistaOn onni saada verkotus loppuun! Siihen voi hyvin luovuttaa ulkotyöt. Olen tismalleen samaa mieltä ryhmäkarsinoiden tarkkailun tarpeesta. Lumituiskun jälkeen kannattaa tarkistaa tilanne ja ravistella lumet pois verkoista. Olen myös huomannut, että kannattaa laittaa tasaisin välein verkon mittaisia tukikeppejä tukemaan verkkoa pystyasennossa. Laitan verkon rautalangalla kiinni tukikeppiin sekä ylhäältä että alhaalta.
VastaaPoistaÄitisi tomaatti näyttää hienolta!
Verkotukseen voi päättää puutarhakauden. Tukikeppejä on hyvä olla tarpeeksi tiuhassa, minulle oli viime talvena käydä höplästi ja jänis oli vieraillut maahan painuneen verkon yli. Oli ainekset katastrofiin mutta sitä ei käynyt. Visusti korjasin silloin verkon niin, että varmasti pysyy pystyssä ja varoiksi vielä talloin verkon ympäristön ettei ole helppo hypätä yli.
PoistaVerkotus on ärsyttävää mutta niin pakollista puuhaa jos haluaa pitää arvohankinnat talven jälkeen hengissä. Talven tulo tympäisee itseäkin vaikka toisaalta on kiva että talven ja puutarhalevon jälkeen koittaa aina kevät ja suuresti odotettu uuden kasvun aika puutarhassa.
VastaaPoistaEipä tulisi puutarhan pitämisestä mitään ilman verkkoja, meillä talvisin puutarha suorastaan kuhisee jäniksiä. Kevään odotus on suurta ja ah sitä hetkeä kun lumi väistyy ja puutarha herää eloon.
PoistaHuurteinen ruusu on tosi kaunis ja tomaattikuva nostaa veden kielelle. Raportoithan välillä äitisi tomaatin kehitysvaiheista. Jännä nähdä, miten se etenee talven myötä.
VastaaPoistaVerkkoshown loppuun saaminen on helpottava hetki. Minäkin laitan rhodojen kevätsuojausta varten tuet jo syksyllä valmiiksi. Nyt voit hyvällä syyllä jättää puutarhan talvirauhaan. Viisi kuukautta tuntuu äkkiseltään lyhyeltä ajalta, mutta alituinen pimeys ja kylmyys ei vain kuulu minun suosikkeihini.
Tietotekniikka aiheuttaa vähän väliä pientä paniikkia ja toisinaan isompaa ärsytystä. Lähipiirissäni on useita tietotekniikan ammattilaisia ja pari tietoturvaexperttiä. Heiltä olen oppinut kirjautumaan aina ulos useimmista käyttämistäni ohjelmista. Millään ei kaikkien salasanoja voi muistaa, mutta sitä varten minulla on oma menetelmänsä. Tänä päivänä kaikenlaisia viruksia ja verkkohyökkäyksiä on tosi paljon ja usein, joten varovaisuus on paikallaan.
Lupaan raportoida tomaatista. Äidillä ei ole sille lisävaloa, mutta toki saa olla ikkunalla. Verkkourakan jälkeen saa huokaista vaikka koko tavi niitä on käytävä tarkistamassa, että ovat paikoillaan.
PoistaTietoturvaa ei voi liiaksi korostaa, tuo on hyvä ohje, että kirjautuu ulos. Minullakin on muistisääntö salasanoihin, mutta ärsyttäviä ne on silti koska en uskalla käyttää samaa salasanaa useammassa sovelluksessa.
Syksyn tärkein etappi saavutettu, kun suojaverkot ovat paikoillaan. Harrastan itsekin mieluusti ryhmäkarsinoita kaikkialla missä vain pystyy. Niitä kannattaa tosiaan käydä tiheästi tarkistelemassa, ettei satanut lumi paina reunoja lyttyyn tai hanki ole kasvanut liiaksi. jokaisen puskan yksitellen verkottaminen on vain niin työlästä ja vie paljon verkkoa, joten valitsen mieluummin pienet lumityöt. Tuleepahan pysyttyä lapiointikuntoa yllä kevättä varten.
VastaaPoistaOnkohan tietokoneessasi mennyt joku automaattinen sivuhistorian tyhjennys tms. päälle? Minulla kävi niin jonkun päivityksen yhteydessä kauan sitten. Tyhjennän kyllä säännöllisin väliajoin selaushistorian muutenkin ja kaikista vähänkään tärkeämmistä ohjelmista kirjaudun aina ulos, joten asiasta ei tullut isoa ongelmaa. Suoratoistopalveluiden salasanat sen sijaan ovat aina hakusessa. Niitä kun tulee käytettyä niin harvoin ja kaikkiin on eri salasanat, niin ei voi muistaa ihan jokaista. Onneksi uuden saa, jos muistaa edes sähköpostinsa :D
Äitisi tomaatti taisi innostua lämpimästä syyskuusta. Tomaattihan taitaa olla monivuotinen kasvi, joten jos vain talvi olisi tarpeeksi valoisa, äitisi voi saada siitä todella aikaista satoa ensi keväänä. Raportoi ihmeessä, kuinka kasvin käy.
Valoa ja lämmintä kaipaan itsekin ja siksi syksyt tuntuvat aina niin raskailta. Vielä kun pari kuukautta jaksaa, niin sitten alkaa jo hiljalleen huomata päivän pidentyvän.
Ihana ruusukuva! Siitä saisi teetettyä vaikka postikortin. Mukavaa viikkoa!
Minustakin ruusu kuva on todella kaunis . Minä en pidä näistä syksyn puuhista ollenkaan mutta tehtävä ne on . Johtuukohan se siitä että on jo itsekin väsynyt ja mukavaa on viettää hetki siestaa .
VastaaPoistaMinä en verkota hortensijoita ollenkaan paitsi yhteen laitan tyvelle kanaverkkoa . Tätä yhtä olen yrittänyt kasvattaa rungolliseksi ja en halua sen rugon tulevan jyrsityksi . Muut saavat olla kyllähän ne niiden latvoja katkovat mutta leikkaan niitä joka tapauksessa .
Missään alessa en minäkään ole kiertänyt tai hankkinut viimetipan mukuloita. Muutamia mukulapusseja hankin jo hyvissä ajoin ja siihen ne jäikin . Ehkä keväällä kaduttaa .