Yritin muistella olenko tehnyt oman postauksen puutarhani luottokasveista. Muistelisin, että olisin, mutta pienellä etsimisellä en postausta löytynyt. No vaikka olisinkin tehnyt, nyt on aika tehdä uusi. Ja tähän aikaan vuodesta on kiva kaivella esiin menneitten kesien kukkakuvia.
Eli tämä on postaus oman puutarhani luottokasveista. Niistä kestävistä, missä tahansa viihtyvistä, sopivasti leviävistä kaunottarista. Rajasin postauksen vain perennoihin, myös köynnökset ovat ulkona.
Voisiko parempaa kasvia olla. Kasvaa savimaassa, multamaassa, kosteassa tai kuivassa. Kukkii viikkoja. Kasvaa tasaisen kauniiksi, kuin pieneksi pensaaksi. Jos viitsii leikata kukinnot pois kukinnan jälkeen, saa kellukoista kauniit vihreät puskat. Ja nykyään löytyy eri värejä, on yksinkertaista ja kerrottua. Leviää sivuversoista, mutta hillitysti.
Ja erityisesti vanhaa kantaa olevat iirikset. Tämän liilan saksankurjenmiekan olen tuonut Pohjois-Savosta siskoni pihasta. Se leviää, uhkaa jyrätä jopa tulikellukan allensa. Kukkii uskollisesti vaikka en ole jakanut tätä vuosiin. Kasvaa lähes suorassa savessa. Tästä saa helposti suurenkin alueen.
Erityisesti tämä pinkki ja sen veli liila. Vielä ei ole löytynyt paikkaa missä ei viihtyisi. Kuivassa paikassa saattaa nuupahtaa, mutta heti kun saa tilkankin vettä virkistyy. Tekee niin ahkerasti uusia alkuja, että olen saanut jakaa tätä omaan puutarhaan ja muuallekin. Kukkii pitkään mutta harvemmin uudelleen syksyisin. Tykkään myös pelkistä lehtituppaista, eikä tähän jää rumia kukintansa ohittaneita kukkia, ne vain häviävät jonnekin. Tämän pinkin alkuperä on tässä omalla kylällä, ehkä sekin tekee siitä hyvin viihtyvän.
Tätä piti hetki miettiä, voiko keijunkukka olla luottokasvini sillä niiden kanssa on joskus haastavaa. Päätin, että voi olla sillä siellä missä keijunkukka, viihtyy sen huomaa. Ihana pinkkikukkainen 'Hans' on tuoreimpia tulokkaita mutta osoittautunut hyväksi valinnaksi. Myös tummalehtiset olen saanut viihtymään kunhan paikka ei ole liian kuiva tai keväisen ahavan armoilla. Punalehtiset ovat viihtyneet huonoiten mutta niitäkin on. Peruslajike 'Palace Purple' tekee joka vuosi ahkerasti siementaimia joita olen saanut siirrettyä uusille alueille.
Maksaruohot ovat upeita loppukesän uskollisia kukkijoita. Helppoja kasveja joille ei tarvitse tehdä mitään, no ehkä kitkeä rikkoja pois juurelta. Muuten eivät kaipaa mitään hoitoa. Ja nämä kuivat kesät ovat osoittaneet miten hyvä kasveja ovat aurinkoon ja paahteeseen.
6. Pionit
Kuten maksaruohot, pionit ovat osoittautuneet epävakaisten ja kuivien kesien kuningattariksi. Paksujen maajuurten ansiosta pionit tuntuvat kestävän vaikka mitä kuivuutta. Tykkään kerrotuista ja yksinkertaista, kaikki pionit käyvät. Eikä minua edes harmita jos rankkasateet vievät kukinnot, tykkään pionien lehdistä ja ihan vain niiden vihreästä olemuksesta. Jonkin verran tuen pensaita, mutta en kaikkia, osa pioneista saa retkottaa ja kasvaa oman tapansa mukaisesti. Pioneja minulla kasvaa lähes jokaisella alueella. Luumulehto on ainut jossa pioneja ei ole, koska se on ainut alue missä ne eivät viihdy. Luumulehdossa onkin puutarhan kaikkein tiukin savi ja sen päällä ihan liian ohut multakerros.
7. Päivänliljat
Päivänliljojen arvon tajusin viime kesänä. Tajusin, että nehän viihtyvät meillä. Kaikki lajikkeet jotka olen istuttanut, ovat menestyneet ja kasvattaneet kokoa vuosien varrella. Ja se tärkein minun puutarhassa, viihtyvät savimaassa. Kukintaa ei tunnu sateet haittaavan. Tykkään myös näissäkin pelkistä lehtituppaista. Vielä on kokeilematta saisiko näitä kasvamaan siemenestä vai onko lisäys aina kasvullista. Päivänliljoissa on kivaa sekin, että alkavat kukkia istutuskesänä, ei tarvitse odottaa vuosia kuten joskus käy pionien kohdalla. Jakaminen on helppoa ja pienikin alku lähtee kasvuun. Yhden miinuksen keksin, mutta se ei ole itse kasvin syy. Kovin usein tuppaa saamaan lajikkeen jota ei ostanut, parasta olisikin ostaa päivänliljat kukkivina jotta tietää mitä saa.
Siinä muutama Arvilan puutarhan luottokasvi. Yksittäisinä lisäisin vielä perinneliljat kuten rusko- ja tiikerililjan. Niitä kannattaa suosia ja varjella, ovat kestäviä, kauniita ja sellaisia puutarhan peruskasveja.
Tämä ei ole haaste mutta voisin kysyä sinulta, mitkä ovat sinun puutarhasi luottokasveja? Niitä perennoja jotka tuntuvat kasvavan itsekseen ja viihtyvät vuodesta toiseen.
Tämäpä todella hyvä aihe, johon haluan tarttua. Kiitos! On kiinnostavaa, että vaikka meillä on samantyyppinen maapohja, ovat luottokasvit osittain eri. Päivänliljat pysyvät juuri ja juuri minulla hengissä, kukkivat todella harvoin eivätkä rehevöidy ollenkaan. Lajikkeet siis. Rusopäivänlilja kyllä viihtyy, ja sitä olikin pihalla jo vanhastaan. Keltapäivänliljaa olen päässyt jo jakamaan. Lajeja voi kylvää siemenestä, itse olen kasvattanut kultapäivänliljan (Hemerocallis middendorffii) siemenestä. Lajikkeista tulee varmaan mitä sattuu, jos ne ovat paikassa, jossa puutarhan muut päivänliljat pääsevät vaikuttamaan perimään.
VastaaPoistaIhana tuo Mai Tai -kellukkasi, kunpa ne alkaisivat levitä täälläkin! Eivät ole ainakaan kovin nopeasti sitä tehneet, mutta alku vaikuttaa lupaavalta, kun eivät selvästi taannukaan. Yritän jatkossa tehdä istutusalueita paremmin valmistellen, kuten olet blogissasi kuvaillut tekeväsi, sillä selvästi kasvini kärsivät hyvän maan puutteesta. Useimmat alueet olen tehnyt vain poistamalla pintakasvuston ja istuttanut taimet sen alta löytyvään maahan, eikä se ole kovin laadukasta. Ongelmani on impulsiivisuus :-D Mutta nyt olen huomannut, että vuosi tai pari kuluu kyllä tosi nopeasti.
Taitavat aina maatiaislajikkeet olla parhaita, jos haluaa varmaa kukkaloistoa. Esimerkkinä tuo esikko ja kurjenmiekka. Löytyy niistä ronkeleitakin, mutta ihanaa, että on tuollaisia varmojakin.
Ole hyvä, kiva olisi kuulla sinun postauksesi aiheesta. Päivänliljat ovat osoittautuneet täällä hyviksi, niitä aion lisätä jatkossakin. Rusopäivänlilja kasvaa upean komeaksi, keltapäivänlilja vähän nurisee sillä viiruhelpi yrittää vallata sen kasvutilan.
PoistaKohopenkit ja penkkien valmistelu kannattaa. Minulla luumulehdosta huomaa, että ohut tai olematon kasvualusta on huono. Sinne lisäänkin joka vuosi multaa jotta tasapaino löytyisi.
Maatiaislajikkeet ovat hyviä, lähes takuuvarmoja.
Erinomainen aihe, vaikka useampaankin kertaan julkaistuna. Kaikenlaisia erikoisuuksia on kiva kerätä ja kokeilla, mutta puutarhan runko rakentuu kyllä luottokasveista. Ihailen sinun runsaita istutuksiasi. Näistäkin kuvista käy selville, kuinka yhtä kasvia kannattaa aina laittaa useampi. Jotkut kasvit kasvavat ja valtaavat tilaa nopeastikin, mutta useimpien rehevöitymistä joutuu odottamaan vuositolkulla.
VastaaPoistaViimeiset pari vuotta olen malttanut istuttaa yhtä kasvia useamman taimen, pahin kokeiluvaihe on ohi vaikka edelleenkin saatan ostaa vain yhden taimen. Kotona tosin saatan jakaa sen useammaksi kuten teen yleensä kellukoille. Kellukat tuuheutuvat todella nopeasti, jopa yhdessä kesässä.
PoistaEnsin tuntui etten keksi yhtään perennaa mutta yksi tuli mieleeni ja se pn myös tuo mainitsemasi pioni. Kaikki mitä olen istuttanut ovat menestyneet ja kukkineet. Ja ennen kaikkea pysyneet hengissä vuodesta toiseen. Muuten täytyy sanoa, että täällä mennään enimmäkseen luonnonkasvien johdolla. Niistä sini- ja valkovuokko on ehdottomasti tärkeimmät. Myös kevätlinnunsilmä leviää kuin kulovalkea alapihalla. Luottopensas on hortensia ja suurena ryhmänä myös sipulikasvit.
VastaaPoistaPioni on varma kasvi. Minulla taas vuokot menestyvät heikosti, sinivuokko ehkä parhaiten mutta eipä se ole juuri lisääntynyt. Pensaista sanoisin hortensian luottopensaaksi.
PoistaMulle tuli ensimmäisenä mieleen vuohenkello, se selviää varmaan ydinpommistakin. :DD En tosin voi kehua sen olevan luottokasvini, kun nyhdän ja kaivan sitä ylös minkä kerkiän.
VastaaPoistaVuohenkello on sitkeä. Tosin nyt voin sanoa, että sain sen yhdestä penkistä kokonaan pois. Monta vuotta se vaati mutta viime kesänä ei noussut enää yhtään alkua.
PoistaMukava postaus taidan minäkin ensivuoden puolella tehdä jonkinlaisen postauksen. Minä otin siemenkirjeestä tuota Mai Tai kellukkaa toivottavasti itää .Olen samaa mieltä kanssasi näiden päivänliljojen osalta .Minulla on myös niitä runsaasti erilaisia ja värejä .Niiden lehdet on kauniit ja terveet .
VastaaPoistaMinulla kellukat ovat tehneet tosi huonosti siementaimia, pitäisi joskus perehtyä niiden siemenlisäykseen. Päivänliljoissa on kauniit lehdet.
Poista