Lauantaista ei tullutkaan täysipainoista puutarhapäivää. Piti hakea kaupungista peltilistaa kasvihuoneen ikkunoihin ja sen jälkeen edessä oli kahden neliruutuisen ikkunan lasitus ja kittaus. Mies päätti tehdä kasvihuoneen sivuille mittatilausikkunat jotta ikkunoiden väliin ei tarvitse laittaa lautoja. Ja koska olen perheen kittausvastaava niin ei auttanut muu kuin tarttua työhön vaikka yhtään ei huvittanut. Urakan valmistuttua tuli kiire puutarhaan, että ehdin olla siellä edes hetken.
Perhearkea maaseudun rauhassa peltojen ja metsien keskellä. Vanhan hirsitalon korjausta ja sisustamista, käsitöitä valmiina ja keskeneräisenä, kasvimaata ja perennoja, löytöjä kirppareilta. Tarinaa näistä aineksista kirjoittamassa viisikymppinen nainen.
lauantai 15. toukokuuta 2021
Ikkunoita ja kukkia
Kirjopikarililjat viihtyvät luumulehdon keskiympyrässä. Ne ovat lisääntyneet muutaman taimen verran, kylvänkin aina siemenet kukkineista kasveista tuohon jotta lisääntyisivät vieläkin enemmän.
Luumulehdon istutusalueelle kirjopikarililja on tullut ihan itsekseen toisen taimen mukana ja on levittäytynyt mukavasti useammaksi taimeksi. Täällä keltainen käenrieska on vallannut kaikki istutukset mutta se ei haittaa, se on kaunis ja häviää myöhemmin muiden kasvien jalkoihin.
Myös arboretumista löytyy kirjopikarililjaa. Taitaa olla niin, ettei ole montaa istutusaluetta missä sitä ei kasvaisi. Viihtyy puutarhassani ja on yksi lempikasveistani. Muista pikarililjoista ei voi sanoa samaa, siis viihtymisen suhteen.
Myös esikot ovat lempikasvejani. Tässä yksi viime vuonna hankittu herkku. Esikko 'Victoriana Black Lace' kukkii. Ja miten paljon siihen on tulossa kukkia.
Esikoista teen ihan oman postauksen kunhan viimeisetkin kukkivat. Aitta ei muuten ole kaatumassa vaikka kuvassa näyttää siltä. Aitassa pitäisi tehdä kevätsiivous mutta olen vetkutellut sitä, ei kuulu lempipuuhiini kuten ei muutkaan kevätsiivoukset jos puutarhaa ei lasketa. Aitan kohdalla näkyy pieni köynnösteline joka kuuluu 'Princess Kate' kärhölle. Se on tehnyt pari alkua näkyviin joten nyt voi hurrata, hengissä on.
Ruusuherukka availee kukintojaan.
Mutta tässä on todellinen tilanne. Jänikset söivät kaksi kolmesta pensaasta niin, että vain alimmat, lumen alla olevat oksat säilyivät. Ne sentään kukkivat mutta eihän pensas ole kaunis näin. Ensi talveksi täytyy tehdä parempi suojaus sillä toinen pensas jopa kaivettiin esiin lumen alta jotta sitä pääsee popsimaan. Tuntuu olevan erityistä jänisten herkkua vaikka marjovat herukat saavat olla rauhassa.
Talon edustalla oli pieni yllätys. Olen joskus kauan sitten istuttanut tähän hämyvuokkoa enkä ole nähnyt sitä moneen vuoteen. Nyt idänunikon kyljestä on ponnistanut yksi taimi esiin. Lajike taisi olla 'Royal Blue' mikä sopii teemaan sillä vieressä kasvava idänunikko on 'Royal Wedding' lajiketta.
En tajunnut ottaa lasitetuista ja kitatuista ikkunoista kuvaa mutta tässä pokat maalattuina. Nyt puuttuu enää toinen kerros maalia ja sitten ikkunat voi kuivumisen jälkeen asentaa paikoilleen.
Tunnisteet:
aitta,
arboretum,
esikot,
ikkunat,
kärhöt,
liljat,
luumulehto,
puutarha 2021,
ruusuherukka,
vuokot
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvin on keväiset työt edistyneet, kun tuollaisen ikkunaurakan olet tehnyt. Tuo viime kesänä hankkimasi esikko on super hieno <3
VastaaPoistaNo vain kaksi ikkunaa, navetan ikkunoita pakersin kaksi kesää. Mutta en ollut varautunut henkisesti ikkunahommiin niin kesti hetken että pääsin oikeaan moodiin.
PoistaSiellä on touhuttu paljon!💛
VastaaPoistahttps://jasukuvaa.blogspot.com/
Vapaapäivänä ehtii paljon. Ja auttoi kun mies oli leikannut lasit valmiiksi, ei tarvinnut kuin tehdä kitti ja kaivaa välineet esiin ja ryhtyä työhön.
PoistaEhkäpä on myös pakkasukko puraissut ruusuherukkaa. Minunkin pensaassa kukkia on vain alhaalla missä on ollut lumen suojaa. Viime keväänä koko pensas kukki kauttaaltaan kun oli se lumeton ja pakkaseton lauha talvi takana. Jäniksillekin tuo tosiaan maittaa. Jouduin talvella vielä virittämään sille verkon kun huomasin maistelut. Silloin päätin, että syksyllä jo seuraavan kerran laitan kun oli niin hankala hangessa laittaa.
VastaaPoistaTällä kertaa oli jänis asialla, kaikki syötiin pienille tapeille paitsi muutama oksa jotka olivat riittävän syvällä lumen alla. Vannon, että syksyllä tulee paremmat verkot ettei tätä käy taas.
PoistaMinun ruusuherukkani menee jänisten suuhun aina lumisena talvena. Kirjopikarililjat ovat ihania, kun eivät savimaata kavahda. Taisin menettää tuon suloisen esikko Victoriana Black Lacen. Milloinkohan oppisi, että herkullisimmat kasvit pitää pistää varmoihin paikkoihin, vaikka eivät sopisi juuri sen penkin värimaailmaan.
VastaaPoistaHienon työn teit ikkunoita kitatessa.
Niin kelpaa täälläkin, tuntuu olevan oikea herkkujen herkku. Osa esikoista on lyhytaikaisia vieraita. Saa nähdä kauanko minun Victoriana kestää.
PoistaKyllä tuallaaset orottamattomat tyäkomennukset kaihertaa puutarhurin miältä. Olin eileen itte isännän kans hiitillä, vaikka olin suunnitellu muuta tekeväni. Ihana tua luumuleheron keskiympyrä kivireunoineen. Hiplasin perijantaina taimistos ruusuherukkaa, mutta jätin sinne. Tuskin meillä menestyys. Harmi vahingot, mutta jos seuraavina keväinä kukkis. Sopii hyvin tuahon harmaan kiven kainalohon.
VastaaPoistaKaihertaa kun ei pääse puutarhaan :) Onenksi illasta ehdin pariksi tunniksi ja tänään voin ehkä olla koko päivän. Tosin pitäisi aloitella kasvihuoneen maalausta ja tehdä homesuojaus valmiiksi mutta niitä ehtii ensi viikollakin töiden jälkeen. keskiympyrä on nyt just sellainen kuin pitää, kivien avulla sain multatilaa kasvatettua ja 'Lumikki' argervot tuntuvat viihtyvän siinä hyvin.
PoistaRuusuherukkasi on edelleen elossa ja kukkii voimallisesti vaikkakin alaosastaan. Edellinen ruusuherukkani meni jänisten suihin, eikä enää elpynyt. Viime vuonna istutin kaksi uutta, joista toisessa on muutama kukka alaosassa.
VastaaPoistaIhan joka huushollissa ei sentään ole kittausvastaavaa. Ota kunnianosoituksena, vaikka homma syökin aikaa puutarhalta.
Luumulehdon keskiympyrä on kaunis kirjopikarililjoineen. Taitaa ylipäätään olla niille suotuisa kevät, kun kukkivat niin hienosti vähän joka paikassa.
Elossa on, se monesti jo voiton puolella oloa. Kittausvastaavana olo on joskus rankkaa, etenkään silloin kun ei yhtään huvittaisi olla autotallissa ja kitata :D
PoistaKirjopikarililjat kukkivat tänä vuonna hyvin, ja pieni ilo siitä ettei tämän aamun kierroksella löytynyt yhtään liljakukkoa, eilenkin vain yksi.
Silmä lepää tuolla sinun pihapiirissäsi.
VastaaPoistaKiitos Piri.
PoistaKirjopikarinliljoja minulla ei ole yhtään, kauniita ovat. Samoin esikkosi on jännän värinen, toivottavasti on pitkäikäinen.
VastaaPoistaNe ovat kauniita. Esikko on erikoisen värinen, kuin muovikukka.
PoistaSinulla onkin jo paljon kokemusta lasien kittauksesta.
VastaaPoistaSinulla kirjopikarilijat jo kukkivat. Toivottavasti omani myös kohta aloittavat.