Taimia hankkiessa yritän tallettaa nimen muistini kovalevylle. Joskus paremmalla menestyksellä ja joskus huonommalla. Saatan jopa puhua kasvista ihan eri nimellä kun se oikeasti on. Monesti kiitän tietokoneen kovalevyä jolta voin tarkistaa asian kun muisti alkaa horjua.
Tästä ihanaisesta Mustilan arboretumista hankitusta keltaisesta puusta olen aina puhunut marjaomenapuuna.
Ja tällaisen lapun löysin kuvatiedostoista. Ihan selvä tapaus.
Vai onko?
Kun seuraavaksi löytyi tämä. Tässä kohtaa en pahemmin kiittele puutarhurin muistiinpanoja siitä mitä on istutettu ja minne. Nimittäin ei sellaisia ole. Nyt luotan siihen, että kunhan puu kukkii ja tekee omenaa, saan tietää kumpiko se on. Jos ei selviä niin sitten se on vain kiva puu jolla on upean keltainen syysväritys.
Rusokirsikka ei tänä vuonna yltänyt punaiseen väriin saakka. Pioniin sen sijaan tuli hieno syysväritys, samoin 'Elin' jaloängelmään.
Ja ihan pakko kuvata toistamiseen pinkin neilikkaruusun kukat jotka eivät ole yhtään hätkähtäneet pakkasta.
Ussurinpäärynen punaa en voi olla hehkuttamatta. Jos pihaasi mahtuu tämä puu niin suosittelen, näky on joka syksy yllä oleva leiskuvan punainen.
Tuomipihlaja-aidanne yrittää punastua. Kunhan aidanne kasvaa, on se hieno näky pellot taustanaan.
Syksyllä puiden lehtien värityksen kirjo on uskomaton. Tässä yhdessä keltaisena loistava nimetön koristeomenapuu, oranssinpunainen vaahtera ja vihreänä pysyttelevä syreeni.
Viimeisenä istutettu salkoruusu ei ehtinyt kukkimaan, pari nuppua sai melkein auki, kauniita nekin ovat mutta ensi kesänä muistan laittaa taimet ajoissa maahan jotta saan nauttia kaikkien kukinnasta.
Syksyn puutarhatyöt ovat pulkassa, haravoida voi jos intoa riittää mutta sekään ei ole pakollista. Nyt on helpottunut olo, ihan kiva saada taukoa mullankaivuuseen ja kitkentään.
Minä olen jo aikaa sitten todennut, että kaikki pitää merkitä perusteellisesti, jos haluaa lajiketietojen pysyvän tallessa. Jospa pikkupuusi marjoisi ensi vuonna, niin nimi selviäisi sitten. Keltamarjainen koriteomena olisikin aika jännittävä erikoissuus. Ussurinpäärynässä on komea syysväri, ei ujostele yhtään. Onnittelut syystöiden loppuunsaamisesta! Minä taidan tänään uskaltautua hetkeksi kokeilemaan puutarhatöitä. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaPuu ei ole vielä kukkinut eikä marjonut, nyt leikkasin sitä jospa auttaisi asiassa. Ussurinpäärynä on hieno puu. Täällä satoi koko päivän vettä, ei tullut puutarhatöistä mitään.
PoistaMinulla on ihan samannäköinen Mustilasta aikoinaan ostettu puumainen pensas jota olen pitänyt (Malus sargentii) marjaomenapensaana. Pensas on kasvutavaltaan puumainen, teräväpiikkinen ja valkokukkainen. Syksyllä siihen tulee runsaasti pieniä kauniin punaisia marjoja. Nyt herää kyllä kysymys, mikä se oikeasti onkaan?
VastaaPoistaMeilläkin alkavat syystyöt olla hyvällä mallilla. Havujen leikkaus on vielä vaiheessa.
Teräväpiikkinen on minunkin puu, kasvaa minusta enemmän puuksi kuin pensaaksi, tosin leikkasin sitä tänä vuonna aika paljon. Marjaomenapuulta tuo sinun pensaasi kuulostaa, luulen että omanikin on se mutta missä ihmeessä on sitten tuo toinen?? En saa päähäni mihin olisin sen istuttanut.
PoistaMinäkin yritän nykyään merkitä taimiostokset muistiin, usein ota lapuista kuvat, mutta joskus saattaa unohtua. Minun rusokirsikkani alkaa vasta nyt muuttaa väriä punaisemmaksi, mutta pelkään, ettei se ehdi tänä vuonna täyteen loistoonsa. Hienoja syyskuvia!
VastaaPoistaTämä on kyllä täydellinen arvoitus koska en muista mihin olisin laittanut toisen koristeomenan, ei sellaista ole koko pihassa! Ehkä on kuollut heti tai jänikset syöneet. Meilläkin rusokirsikka alkoi pudottamaan lehtiä ennen kuin se ehti täyteen punaan.
PoistaMun on ainaki pakko kuvata kaikki, mikkä kotia kannan lappuineen. Pätkii sen verran palio. Ja otan taltehen kaikki maharolliset laput. Ompas terhakka pinkki neilikkaruusu. Täälon aikaa sitte ruskonnu. Mullolis viälä vaikka mitä tekemistä, mutta keväällähän siitä jatkuu, mihinkä ny pääsen.
VastaaPoistaMinulla ei ole tapana merkitä istutuspaikkoja, nyt alan olla sitä mieltä että ehkä parempi merkitä ylös, muuten käy näin. Pinkki neilikkaruusu kukkii uskomattoman pitkään, valkoinen jo luovutti mutta tämä vaan jatkaa.
PoistaEi minunkaan muistiin ole luottamista :)
VastaaPoistaVertaistukea!
PoistaEn luota tippaakaan siihen, että jälkikäteen muistaisin tarkasti, mitä ja mihin olen kulloinkin jotain istuttanut. Talletan taimilaput ja lisäksi päivitän jatkuvasti istutuslistaa, jollaisen teen kullekin vuodelle omansa. Lisäksi olen tehnyt luettelon, johon kasvit on listattu istutuspaikoittain. Listaan merkitsen kasvin nimen latinaksi ja suomeksi (mikäli se on tiedossa), kasvin kohdan kussakin penkissä ja istutusajankohdan. Listoja on helppo päivittää ja niistä tarkastaa monia asioita. Kun joku kasvi kuolee/katoaa, en poista sitä listasta. Esimerkiksi kärhöt ovat nousseet uudelleen ja toisaalta pysyn kärryillä, mitä kasveja on joskus ollut. Listoista huolimatta olen välillä täysi pihalla monista asioista, mutta onpa ainakin yritystä.
VastaaPoistaKiva kuulla, että syystyösi alkavat olla tehtyinä. Eilisen päivän ja yön aikana puut ovat tyhjentyneet melkoisesti. Voisi siis haravoida, mutta taas sataa vettä ja kunnolla.
Mukavaa sunnuntaita sinulle!
Minun pitää muuttaa systeemiäni ja alkaa merkitä muistiin mitä on istutettu minnekin, muuten käy näin.
PoistaVielä on haravointi tekemättä mutta se vaatisi kuivempaa keliä, tuntuu että on satanut joka päivä.
Sinulla alkaa olla sen verran paljon kasveja, että kaikkea ei voi ulkoa muistaa. Pitäisi keksiä systeemit, millä uudet istutukset muistaisi taas keväällä, ettei niitä luule rikaruohoiksi.
VastaaPoistaKaunista ruskaa teillä. Minun rusokirsikkani on nyt jo kalju.
Juu, ei passaa omaan muistiin luottaa. Olen tehnyt palstasta pohjapiirroksen, jonhon olen merkinnyt istutetut ja tunnistamani kasvit. Vaan kartta on liian epätarkka ja olen aloittanut projektin. Teen jokaiselle kukkamaalle omat, päivitetyt kartat kasvilistoineen. Hirveä homma ja tältä vuodelta kaikki istutukset on kirjattuna sähköpostissa ei suinkaan kasvilistassa. Mutta edes jossain. Ajattelin, että näin sairaslomalaisena olisi ehtinyt kartan kimppuun, mutta olenkin päätynyt käsittelemään Japanin matkan kuvia.
VastaaPoista