Myrkynvihreä kaunotar

Olen etsiskellyt kampauspöytäni päälle sopivaa peiliä. Jotain uusrenessanssiin viittaavaa on ollut hakusessa koska sitä aikakautta on kampauspöytäni joka on oikeasti pelipöytä. Pöytä on heräteostos pojan työpöydän yhteydessä. Vaikka pöydän kunnostus piti itse viimeistellä niin en ole katunut pöydän hankintaa, sen sirot jalat ja koko muoto on juuri sitä tyyliä josta pidän. Ja mummolta peritty tuoli on täydellinen kaveri pöydälle.

Pöydällä oleva peili on uustuotantoa. Periaatteessa ihan kiva mutta ei lähelläkään täydellistä. Mutta onneksi minulla on mies joka tietää vaimonsa mietteet.

 Miehelle tarjottiin ostettavaksi tätä myrkynvihreää kaunotarta. Ja jopa osti sen ennen kuin kysyi minulta. Tyyli ei ole uusrenessanssia mutta kyllä minä kelpuutan peilin pelipöytäni päälle. Kunhan siitä on ensin poistettu vihreä väri. Toivon vain että pinta maalinpoiston jälkeen sallii petsin ja lakan. Tämän talven urakka peili ei ole, ensin pitää saada verhoilussa oleva kalusto valmiiksi ja vasta sitten voin siirtyä entisöinnin pariin.

Peilin mukana tuli kulmakaappi (josta ei ole kuin tämä suttuinen kuva)joka ei ole kovinkaan vanha, vaneria on pääosin, runko puuta. Mutta luulen että uudella maalilla ja vanerilla tuosta tulee kiva sekä käyttökelpoinen. Kaappi pääsee entisöintijonon perukoille, aika monta esinettä odottaa korjaajaa ja kunnostajaa ennen tätä.

 Tällaisina hetkiä kaipaan kipeästi omaa talvilämmintä verstasta. Talvi-iltoina olisi aikaa kunnostaa.