Ikkunoita

Eipä ole vieläkään teille kuvia työn alla olevista lasikuistin ikkunoista. Kamera jää aina kotiin kun kiireessä lähden töiden jälkeen entisöintiin. Ensi viikolla on luvassa jo pokien kittausta ja lasien kiinnitystä. Viime kerralla sain molemmat ikkunat pohjamaaliin. Urakka onkin edennyt sutjakammin kuin luulin vaikka olen ollut pari kertaa poissakin.

Tänään, illan sinisessä hetkessä napsin teille muutaman otoksen Arvilan ikkunoista. Niiden voisi sanoa olevan rakennuksen sielu. Ja ainakin tällä pienellä mäellä, Arvilan talossa, ne ikkunat ovat kauniita, hyvin sieluksi soveltuvia.

Ja tietyt asiat ikkunoissa ei muutu miksikään. Shampoota saunassa. Sama pullo, mutta sinisenä, kökötti aina lapsuuteni hirsisaunan maalaamattomalla ikkunalla, vuodesta toiseen. Nyt kuvio toistuu toisella värillä oman saunan ikkunalla, tosin maalatulla.

Alimman kuvan verhot ovat koristaneet (tai kauhistuttaneet) vintin ikkunaa jo vuosikymmenet. Verho hapertuu käsiin jos siihen koskee. Lieneekö jo niiltä ajoilta kun talo tehtiin ja yläkerran ikkunat oli naamioitu huoneiksi. Tiedä miten oli, mutta siellä saa olla, ajan haparoimana.

Ja kuten kuvista näkee, ikkunatyömaita piisaa...