Kuka arvaa mikä vekotin on?
Se on tietenkin munakello!
Ikivanha ja kaiken päälle toimiva.
Arvatkaa vaan, tuliko tästä heti keittiöni aarre.
Mukavaa tiistaita, illalla taas entisöimään!
tiistai 13. syyskuuta 2011
Voihan vehnä mikä löytö!
Itse tämän vielä pakkasin mummon ruokakomerosta laatikoihin, mutta siinä kohtaa en rekisteröinyt sitä mitenkään. Nyt kun kävin laatikon sisältöä läpi, niin vasta tajusin mitä käsissäni on. Tämmöistä olen tarvinnut kun edellinen Sokokselta ostettu hajosi jo suorastaan kättelyssä. Taisipa olla vieläpä Pentikin kapistus.
Toinenkin ajannäyttäjä meille tuli. Se on nyt niin sanotusti sijaiskodissa. Ei toimi, eikä näytä aikaa, joten saa olla ihan vaan koristuksena. Mummoni ja pappani ovat tämän ostaneet ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa. Harmi ettei kellon takana lue mitään sen vaiheista.
Kellolla on pieni asukas. Pahoittelen kuvien laatua, ovat yhtä sumuisia ja suttuisia kuin ilma ulkona. Kamera nyt vaan ei suostunut ottamaan muita. Kuvasta kuitenkin selviää, että kyseessä on pieni tonttu. Taitaa olla yhtä vanha kuin kello, ainakin se on ollut niin kauan kellon kaverina kun muistan. Ja minä tietenkin vannotin sen siellä säilyttäväni.
Kello olisi kyllä ansainnut salin komeimman paikan, mutta tiedättehän kaikki mikä siinä on. Ja sehän ei mihinkään liikahda vaikka minä pärjäisin ilman. Mieluummin tuijottelisin vaikka tuota kelloa ja sen viisareita.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Meillä on melkein samanlainen seinäkello, joka on kellosepän mukaan noin 100-vuotias. Käytimme kellosepällä huollossa, maksoi 150 euroa.
VastaaPoistaSuloinen munakello!
VastaaPoistaArvaappa mitä.. juuris kirpparilta kotiuduin ja ostin seinäkellon....☺
VastaaPoistaIhania wanhoja aarteita, ja tuo kaapi on aivan ihana.
VastaaPoistaViimeisen kuvan tunnelma, ah:)
VastaaPoistaAivan ihania tunnelmia! Tuollaisen munakellon minäkin huolisin!=)
VastaaPoistaHienoja kelloja, tykkään varsinkin tuosta munakellosta!
VastaaPoistaTollasen munakellon kun sais!!! :)
VastaaPoistaIhania aarteita!
Annemari: Suunnilleen saman veran maksoi meillä tuvan kellon kunnostus. Tätä salin kelloa emme viitsi vielä kunnostaa kun ei ole tietoa missä sen lopullinen koti on. Jos se on meillä, laitamme oitis kuntoon. Hyvä kun kunnostitte omanne, minusta nämä vanhat kellot pitää olla käytössä.
VastaaPoistaVekarus: Niin on :)
Irmastiina: No johan sattui :) Minä en ole kirppareilla pahemmin törmäillyt vanhoihin kelloihin. Eikä taida olla enää tarvettakaan.
Tuija: Se on ihana, vielä kun saisi kaapeista ummehtuneen hajun pois. Sooda on jo käytössä.
Peurankello : :)) Vielä kun siihen tunnelmana saisi tuon kellon äänet. Siinä kun on tosi kaunis käyntiääni ja soitto.
Sari, Mari ja Ruusa: Oli se melkoisen iloinen löytö. En edes tiennyt että tuommoisia on olemassa!
Haikeudella olen katsellut noita ihania vanhoja huonekaluja ja muita esineitä. Tulee nimittäin oma mummolani mieleen :) Vanhat hirsiseinät, vanhat kalusteet, käkikello seinällä ja sellainen ihmeellinen, ihana rauha. Ja tuntui,että mummolassa paistoi aina aurinko :)
VastaaPoistaEnää ei ole mummoa eikä mummolaakaan, mutta kiva tunnelmoida ja muistella.
Joten kiitos kun jaat kanssamme näitä.
Ihana munakello! Tiedätkö....tuosta kellokaapista saisi aika hienon pikkukaapin, kun ottaisi koneiston pois ja sisälle vaan lisäisi yhden hyllyn. Mä olen etsinyt tuollaista kellon raakiletta nyt kaksi vuotta tätä tarkoitusta varten, mutta ei vaan löydy! Ehjille kelloille ei tuollaista retusointia viitsi tehdä :/
VastaaPoista