torstai 16. huhtikuuta 2020

Pientä puuhaa tiedossa

Tilasin ensimmäistä kertaa elämässäni suursäkit multaa ja kivituhkaa. Halusin päästä helpolla ja säästää aikaa. Nyt on pihassa 2000l multaa ja yksi säkki kivituhkaa. Molemmille on huutava tarve,  mullan oman maan tuotanto ei riitä kuin kasvimaan parantamiseen. Kivituhka taas tuntuu hupenevan luumulehdon käytäviltä johonkin mystiseen mustaan aukkoon.
 Hyvän oloista multaa. Valitsin toimittajan sen mukaan kenen mullassa on vähiten turvetta, enkä myöskään huolinut peltomultaa. Vähän jännittää kuinka paljon mukana tulee rikkaruohon siemeniä.
 Työpäivän jälkeen sain arboretumista muutaman istutusalueen katettua uudella mullalla. Tarkoitus on kattaa kaikki puutarhan istutualueet ja jos multaa jää, menee loput uusien alueiden perustamiseen. Vasemman puoleisessa alueessa näkyy komeat, vihreät narsissin alut. Niissä on jo nuputkin tulossa.
 Luumulehdon kivituhkakäytävät on huonossa hapessa. Tänä vuonna kuorin sammaleen kunnolla pois ja tilalle lisään säkillisen uutta kivituhkaa. Sateisen syksyn ja talven huomaa ja sammaleen kanssa taistelu on vaikeampaa kuin koskaan ennen.
 Saaripalstan Saila oli kuvannut oman puutarhansa ruusuherukan versojen upean punan. Minäkin kävin kuvaamassa ja totesin, että punertaa se täälläkin. Pensas on ollut visusti verkotettuna ja on säästynyt jäniksen hampailta, tämä kun on niiden suurta herkkua näillä seuduilla.
Sinivuokko on ujostellut säiden takia pitkän enkä ole saanut kuvattua sitä avonaisilla kukilla. Nuorimmalla pojalla on sama ongelma, pitäisi saada digikasvioon kunnon kuva sinivuokosta.

Viikonlopun ohjelma on tiedossa, vähän mullan kärräämistä sinne ja tänne.

tiistai 14. huhtikuuta 2020

Tuli ja meni

Pääsiäinen tuli ja meni. Jo jotain, niin erilainen se oli. Ei isoa perhepäivällistä, ei kiertelyä kirpparilla, ei lapsenlapsia hoidossa. Mutta hyvin kestettiin, tehtiin ruokaa omalle porukalle ja levättiin kunnolla. Ehdin maalata navetan uudet ikkunapokat kertaalleen ja etsiä 40 ikkunaruutua sekä pestä ne. Puutarhassa pääsi viettämään aikaa hetkittäin, säät kun olivat todella vaihtelevat.
 Kevättähtiä ei kyllästy ihastelemaan. Vanhan omenapuun alle niitä on tullut jo pieni lämpäre.
 Jalo tarkkailee kivellä myyrätilannetta ja leikkii olevansa piilossa katajan takana. Iines on intoutunut ulkoilemaan enemmän ja Alma on kokeillut ulkoilua. Hyvin erilaisia nämä kaikki kolme kissaa sen suhteen miten tykkäävät olla pihalla.
 Ensimmäiset balkaninvuokot huomasin tänään ja ovat jo lähes kukassa. Vuokkojen takana nousee vuorisilmiö Sisyrinchium montanum. Viime vuonna levitin sen siemeniä mutta saapa nähdä ovatko selvinneet talvesta. Itsestään on kylväytynyt muutamaan kohtaan.
 Osassa mansikkalaatikoita näky on surkea, en ole vielä kurkannut onko tuolla kuivien lehtien alla mitään elämää. Mansikka ei tykkää lumettomista talvista, onneksi jätin viime syksynä kaikki rönsyt leikkaamatta ja saan niistä joitain taimia tilalle. Tänä vuonna erityisesti tykkäisin olla mansikan suhteen mahdollisimman omavarainen.
Viimeiseksi taas yksi kuva atsurin helmililjasta. On se vaan upea.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

57 tomaattia

Koska ulkona pyryttää lunta ja tuiskuaa, oli tänään sopiva päivä siirtää tomaatteja syvempiin astioihin. Uudet "ruukut" ovat maitotölkkejä ja puolen litran jogurttipurkkeja. Muutama astia jäi uupumaan mutta eiköhän ne kerry tulevan viikon varrella.
 Kirsikkatomaatteja tekevä pensastomaatti 'Maja' on ollut kasvatuksessa jo vuosia, on yksi luottotomaateistani.
Ostin viime vuonna Lahden Terran loppuunmyynnistä erittäin edullisesti näitä kasvusäkkejä. Nyt olen käyttänyt niitä tomaattien multana. En tiedä onko tällä vaikutusta, mutta tänä vuonna taimet ovat erityisen hyvinvoivia. En ole lannoittanut taimia sillä kasvupussin mullassa on lannoitteet mukana. Säästää aikaa ja vaivaa kun ei tarvitse erikseen lannoittaa.
 Karkkilaatikot joita saa ilmaiseksi kaupasta ovat juuri sopivia neljälle taimelle. Laitoin taimille grillitikut tueksi vaikka ovatkin lähinnä koristeena. Ne vain näyttävät kivoilta taimien kyljessä.
 Ikkunalla on jo ahdasta eikä kaksi pientä taimivaloa oikein enää riitä. 

 Pieni ihme löytyi Virosta tuodun nimettömän pensaskirsikkatomaatin taimesta. Siellähän on jo pienen pienet nuput aluillaan. Tämä on toinen suosikkilajikkeeni, tekee napakat taimet, satoa tulee aikaisin ja sitä on runsaasti. Lisäksi on hyvän makuinen kirsikkatomaatti. Siemeniä on vielä muutamaksi vuodeksi, kun loppuvat olen pulassa jos en sitten opettele ottamaan siemeniä valmiista tomaateista.
Jos tomaattipöydällä on ahdasta niin sama tilanne on toisella taimipöydällä. Tänä vuonna tuoksuherneissä on hyvä itämisprosentti vaikka käytin jo pari vuotta vanhoja siemeniä. Ne pääsevätkin ensi viikolla lasikuistille sillä kuulemma tuoksuherne sietää kylmää. Tuo 'Beaujolais' lajike on kerätty omista kasveista, mielenkiintoista nähdä onko väri sama kuin alkuperäisellä kasvilla.