En malttanut enää odottaa vaan aloitin uuden kasvihuoneen alueen teon. Tosin mahdottoman pitkää malttamista on odotettavissa sillä kasvien kanssa joudun odottamaan ensi vuoteen.
Tässä vaiheessa urakka on jo aloitettu. Käytävää on tulossa pari metriä ja yksi puutarhajätteen komposti on tyhjennetty tulevan istutusalueen paikalle.
Teen ainakin osan istutusalueista suoraan nurmikon päälle. Eli kaikki puutarhasta löytyvä maatuva aines kasaksi ja kasa peittoon 1-2 vuodeksi. Helppoa ja hidasta. Madot saa töitä ja hoitavat maan muokkauksen. Nurmikko ja muu maatuva aines muuttuu muhevaksi kukkapenkiksi kuin itsestään. Vieressä oleva jättikiven alue on tehty näin ja siinä tuntuu kasvit viihtyvän.
Kivipolku tulee jatkumaan mutta kaarteen voimakkuutta en osaa vielä sanoa, niinpä tuokin pala nurmikkoa sai peiton päällensä. Uralla on oma merkityksensä, siihen saa hyvin peitteen reunan eikä se häiritse ruohonleikkaajaa.
Väliin kerros siperiankurjenmiekan lehtiä. Luumulehdon siperiankurjenmiekat leikataan aina kukinnan jälkeen matalaksi ja kasvijätettä tulee kerralla paljon. Nyt sille löytyi hyvä loppusijoituskohde.
Tuleva käytävä eteni mutta miehen mielestä se on liian kapea. Niinpä puran pois ja laitan leveämmän kankaan. Kangas on jo ostettu, tämä kapea kangas tulee kivipolkujen alle. Leveä käytävä saa jossain vaiheessa yllensä kivituhkan kuten luumulehdossakin on. Harmi kun luumulehdon käytävä ei ole vastakkain samassa kohtaa, se vähän häiritsee mutta eiköhän asian kanssa voi elää.
Lopulta peitin kaikki maatuvat ainekset lakanoilla ja niiden päälle tuli vielä vanha pressu. Ei kovin kaunista mutta tätä näkyä on nyt siedettävä jonkin aikaa.
Kasvihuone sai vesikourun ja samalla testattiin toimisiko tuo peltinen iso saavi veden keräämiseen. Toimii jos siihen vain saa letkun kylkeen kiinni. Saavi on tarkoitus nostaan korkeammalle esimerkiksi kiven päälle jolloin sen alaosaan voisi laittaa hanan ja letkun.
Seuraavaksi on vuorossa kivien kärräystä, ei ihan lempipuuhaa näillä helteillä.
On suorastaan loistavaa, miten jaksat kuvata ja kertoa, kuinka projektit toteutat. Jutuistasi saa todella paljon tietoa ja inspistä! Heti alkoi minullakin raksuttaa. Maan peitto... juu... kasvimateriaalia ja pressua löytyy... kyllä, kyllä! Kirjasin heti ajatukset puutarhapäiväkirjaan. Voi kiitos, Katja!
VastaaPoistaTuli mieleen, että ehkä käytävien kohdakkaisuus voisi olla tärkeämpää kuin se, että käytävä johtaa suoraan kasvihuoneen ovea kohden. Jos mahdollista muiden istutusalueiden kanssa, voisiko ajatella kohdistavansa käytävät ja kulkevansa sitten käytävästä lopuksi kaartaen kasvihuoneelle?
Joka tapauksessa tulet tekemään tuostakin niin ihanan. On muuten tosi mahtavaa päästä seuraamaan näitä projekteja blogeissa, tää on ihan parasta antia. Kun blogia lukee vuosia, niin näkee paikan kehityksen.
Ole hyvä Saila :) Olit muuten tänään mielessäni kun kuvasin sinulta saatujen tuoksuherneiden siementen kukkia.
PoistaHyvät ideat on kiva jakaa, tämä on yksi parhaista tavoista saada joku alue rikkaruohottomaksi ja hyväksi kasvupaikaksi.
Luumulehdon käytävän kohtaa kivipolku joten sitä ei saa yhtään kuvan käytävän kanssa. Väliin jää leveä kaistel nurmikkoa joka on säilytettävä jotta näkumä talolta alas on yhtenäinen ja jotta ruohonleikkurilla pääsee kivimuurin toiselle puolelle. Niitä polun kaarteita voisi vielä miettiä, sitä jo mietin mutta en osaa päättää miten mutkat tulisi. Pitänee ottaa pari puutarhaletkua sunnittelun avuksi ja mallata käytävää uudestaan.
Sailan idea, että reitteihin tulee tarkoituksella mutkaa, on hyvä. Projekti on selvästi lähtenyt käyntiin. Ison puutarhan projektit ovatkin järkeviä tehdä sinun tavallasi, antaa luonno hoitaa osa. Toki itsekin pitäisi ottaa mallia tavastasi
VastaaPoistaNyt olen ajatellut, että pariin hankalaan paikkaan voisin istuttaa esim pihalta vuorenkilpiä pariksi vuodeksi tappamaan rikkakasvit, ennen kuin tiedän, mitä uudelle alueelle haluaisin.
Mutkat tekisi käytävästä luonnollisemman mutta toisaalta suora ja reunoillaan kivet joiden takan kasvit houkuttelee. Projekti käynnistyi ja sitä sitten tehdäänkin pitkään. Vuorenkilpi on tehokas mutta vuohenputki nousee välistä oikein komeasti.
PoistaOlen samaa mieltä Sailan kanssa siitä, että näitä työvaiheita on valtavan inspiroivaa seurata. Mieli tekisi levittää viimekesäinen nuotiopaikalta tullut kasa nurmituppaita johonkin tämän vuoden nurmituppaiden kanssa ja peittää koko komeus pressulla, mutta alkaa vain tila loppua puutarhasta kesken eikä oikein missään ole tarvetta uudelle kohopenkillekään. Miksi muuten leikkaat siperiankurjenmiekat kukinnan jälkeen? Repsottavatko niiden lehdet kulkuväylille?
VastaaPoistaKäytävästä tulee varmasti hieno, teetpä sen miten tahansa. Mukavaa kesäkuun loppua!
Minulla on tilan suhteen päinvastainen ongelma :) Tosin olen miettinyt sitä, että mitä tuppaille sitten kun uusi alueita ei enää synny. Ehkä ne pitää kipata vaan jonnekin kasaan ja antaa maatua ajan kanssa.
PoistaSade saa kurjenmiekat repsottamaan rumasti ja kaatuilevat myös toisen kasvien päälle haitaten niitä, siksi matalaksi leikkaaminen.
Lähti vastaus liian aikaisin :) Piti vielä lisätä että olen huomannut leikkaamisen vähentävän jakamisen tarvetta. Kukkivat tosi hyvin vaikka en ole jakanut isoja kasvustoja.
PoistaNyt opin taas uutta :) Kiitos vastauksesta!
PoistaMahtava seurata tuon alueen muotoutumista! Kyllä siinä kärsivällisyyttä tarvitaan, itselle voisi olla tuskaista 😅 nyt jo hoen monesti päivässä itselleni, että kaikkea ei täydy tehdä kerralla 🙈 ehken hieman kärsimätön 😅
VastaaPoistaKärsimätön luonne olen minäkin, tässä oppii kärsivällisyyttä.
PoistaKyllä maroollon ny hyvät oltavat. Tua peittämine on ihan käyttökelepoonen irea, mutta mullei riitä siihen pinna. Joo, harvoon käytävät on liian leveitä. Kasvikku useen pehementäävät poluun reunaa kaventaen sitä. Kärrää piäniä kuarmia ;)
VastaaPoistaToivottavasti madot muuttavat tuonen sankoin joukoin. Peittämien vaatii pitkää pinnaa. Parempi leveä käytävä eikä mikään kinttupolku.
PoistaJopas! Vallan mainiot ideat ja valmista syntyy.
VastaaPoistaValmista syntyy paljon hitaammin kuin haluaisin mutta pääasia että pääsee touhuilemaan.
PoistaAivan erinomainen tapa tehdä kuohkea ja mieleinen kasvualusta kaikille kukille ja kasveille. Tuo peittäminen vuodeksi tai pariksi olisi meillä elinehto, jos tekee penkkiä suoraan nurmikolle, mutta olen siinä suhteessa heikko ja kärsimätön. Arboretumiin ajattelin kokeilla (olen jo tehnytkin), se on muutenkin niin vaiheessa, eikä näy ihan koko ajan. Kunnioitettavaa ja arvokasta, että jaksat puuhata ja tehdä kasvualustaa tällä tavoin. Ja idean esitteleminen on ihan huippua!
VastaaPoistaTuostakin alueesta tulee kerrassaan ihana, olen siitä aivan varma. Minunkin pitää aina tuumia ja kokeilla muotoja, ei sitä aina kerrasta tiedä, mikä toimii parhaiten - kompromisseja on välin tehtävä. Tsemppiä!
En raaski nyt tilata multaa niin että alueen olisi saanut heti tehtyä, sekin olisi onnistunut traktorin avulla. Osan ehkä pääsen tekemään heti, riippuen mullan tilaamisesta tai riittääkö oma. Tänään taas meni vähän suunnitelmat uusiksi.
PoistaOi, miten ahkkera oletkaan! Mutta kun puutarhassa on jokin projekti kesken, on sitä päästävä jatkamaan mahdollisismman pian, samalla kun jo miettii uusien kasvien sijoittelua ja hankintoja. Ihana tuosta alueesta tulee, siitä voi olla varma!
VastaaPoistaSitä hinkuis jatkaa loppuun asti mutta nyt on vaan odoteltava, siinä voi sitten miettiä kasvivalintoja ja muita sellaisia.
Poista