torstai 16. huhtikuuta 2009

Uusi Perheenjäsen!

Meille saapui uusi Perheenjäsen, isolla P:llä, sillä jäsenkin on suuri. Sain viime vuonna mieheltäni syntymäpäivälahjaksi kaapin, aivan täytenä yllätyksenä, kuitenkin erittäin upeana yllätyksenä, tämä rouva kun ei koruista ja kimalluksesta niin piittaa. Kaappi oli aika raasku. Maalattu moneen kertaan, listoja irti, naulattu uusia hyllyjä, takapuut irti ja jne.

Kaappi antoi sysäyksen aloittaa uuden harrastuksen, entisöinnin. Ilmoittauduin heti syksystä työväenopiston entisöintikurssille ja otin kaapin mukaan. Täällä on onneksi sellainen kurssi jonne voi viedä isommankin esineen. Kaapista lähti vanhat maalit, listat irrotettiin ja putsattiin, uudet välihyllyt jouti polttopuuksi. Takaseinän nuijin takaisin paikoilleen ja tapitin uudestaan. Tältä se nyt näyttää:
Ulkopuoli on maalattu Uulan pellavaöljymaalilla itse sekoitetulla sävyllä kahdesta eri ruskeasta. Sisäpuoli on sävy pellava, suoraan värikartasta. Alunperin sisäpuoli on ollut maalaamaton, mutta koska se oli jo maalattu, hioin vain vanhoja maaleja hiukan ja uusi päälle. Kaappi oli alunperinkin punertavan ruskea. Uusi sävykin on ruskea koska talommehan on vanha talonpoikaistalo, maatalo. Täällä huonekalut ovat olleet tummia ja tummasta pidämme mekin.
Ovet jätin sisäpuolelta maalamatta koska kaapin toisesta ovesta löytyikin vuosiluku! 1851 ja naisen nimi ja toisen nimen nimikirjaimet. Ehkäpä kaappi on ollut morsiuslahja tulevalle morsiamelle.
Nimi on Eva jotain, valitettavasti sitä ei saanut kokonaan pelastettua. Joko oli jo kulunut ja maalinpoisto vei osan. Tässä sai olla todella varovainen ja siksipä tuossa kohtaa on vielä muistoja maalatusta ovesta. Uuden perheenjäsenen takia tupamme on hiukan sekaisin. Piti ottaa kaappeja pois tämän alta ja siirtää osa toiseen paikkaan tuvassa ja osa kodinhoitohuoneeseen josta saavat uuden paikan.

Tupaamme on jo aiemmin kunnostutettu entisöijällä astiahylly. Tämä on talomme alkuperäistä kalustusta ja siksi oli tärkeää saada se kuntoon vaikka oli lähes täysin laho. Entisöijä teki kaksi vuotta töitä tämän kanssa, kuivatti ja puristi suoraksi. Tuvan remontin jälkeen siirtyy toiselle paikalle sillä tämä ikkunoiden väli on turhan ahdas. Nyt sille ei vielä ole muuta paikkaa, mutta haluamme jo pitää seinällä koska nielee paljon astioita. Tuo alin hylly on todella korkea, on siinä astioilla ollut kokoa joita siinä on pidetty.





7 kommenttia:

  1. Meilläkin entisöidään :) Rakastan vanhoja kalusteita, ainoa uutena ostettu kaluste koko huushollissa taitaa olla sohva!

    VastaaPoista
  2. Kylläpäs miehesi on osannut lahjan valita. Hieno kaappi ja vielä varmasti tarpeelinen. Olet kyllä tehnyt hienoa työtä kaapin eteen.

    VastaaPoista
  3. Mä rakastan kaikkea vanhaa.
    Mieheni ei niinkään, ainakaan vielä. Siksipä mä oonkin ostellut vaan kaikkea pientä vanhaa. Meillä on mökki Sysmässä ja siellä on kiva vanhan tavaran liike, jossa kesäisin käyn aina ihailemassa. Vääksyssä on myös joku vanhan tavaran liike.

    VastaaPoista
  4. Muista ilmoittaa mutkin sinne kurssille!

    VastaaPoista
  5. Nyt kaappiin pääsi jo astiat :) Ylähylly tyhjänä vaikka astiat ovat väljästi, hmm, saisiko tästä syyn ostaa lisää astioita...

    Laura: Minä hurahdin täysin entisöintiin kurssin myötä.
    Marika: Sysmän liikkeessä en ole koskaan poikennut, Vääksyssä oli joskus Antiikkinavetta, ei taida olla enää? Sieltä on ostettu meille eteisen kaaappi.
    Eikku: Lahja oli kyllä täysi yllätys.
    Pirpana: Ilmoitellaan, mutta muistuta vielä syksymmällä.

    VastaaPoista
  6. Ooh, mitä näenkään! Sinulla on noita ihania sinisiä Arabian astioita. Minä omistan vain yhden kupin, mutta se yksi onkin sitten sitäkin rakkaampi. Sinä varmaan tiedät sarjan nimen?

    VastaaPoista
  7. Mai: Tuo lehtikuvioinen on nimeltään Laila, se toinen ornamenttikuvioinen on nimeltään Ali, molemmat Arabiaa. Siniset lasiastiat ovat nimeltään Kastehelmi, taitavat olla vanhaa Iittalaa.
    Kaikki rakkaita ja jokapäiväisessä käytössä :)

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)