lauantai 10. elokuuta 2013

Vitsaus vitsauksen perään

Ei riitä lupiinit, voikukat, muumiotauti, lehtokotilot ja kirvat, vaan tienoille on eksynyt uusi vihollinen, terävähampainen jyrsijän kuvatus eli rotta. Todennäköisesti niitä on lähimailla elänytkin, sillä naapurissamme on viljakuivuri. Siis otollinen paikka rotan elää. Kuivurista huolimatta rottia ei ole meidän pihapiirissämme näkynyt, ei elävänä eikä kuolleena.

Tänään pihatieltä, jäteastioiden tienoilta löytyi kuollut rotta. Kuvassa Iines haistelee ja ihmettelee otusta.
 Mikä rotan on pihaan tuonut, sitä emme tiedä. Todennäköisesti se on kissan tappama, jos meidän kissan, niin kyseessä on seitsenkiloisen Oton saalis. Se kun on ainut kissa joka uskaltaa rotan kimppuun käydä. Otto on se kissa joka hävitti vesimyyrät sukupuuttoon tontiltamme muutama vuosi sitten. Nyt toivon, että saman kokisi rottainvaasio jos sellainen on tänne yrittämässä.
 Se vähemmän kyyninen puoli minussa sanoo, että Otto kuitenkin raahasi rotan näytille sieltä viljakuivurista jonne välillä tekee retkiään. Halusi vähän näyttää muille kissoille saaliin kokoa.
Näitä kapisia otuksia en nurkkiimme halua, en edes kuolleena!

14 kommenttia:

  1. Ja meillä kun täällä vilistää neljä kesyrottaa tyttären hellässä hoidossa. Ovat aivan valloittavia lemmikkejä ja fiksuja ja oppivaisia! Osaavat mm. itse avata häkin oven. Aikoinaan tytär sai valita joululahjaksi joko nintendon tai kesyrottia ja rotat voittivat. Hyvä niin, rottien hoito on huomattavasti parempaa ajanvietettä lapselle kuin nintendo.

    Mutta myönnettäköön, että villirottaa en suostuisi hyväksymään lapsen lemmikiksi ;-)

    tv Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lemmikinä jyrsijät onkin ihan eri asia :)) Meillä oli gerbiilejä, ja samaan aikana kissat metsästi talosta hiiriä saaliiksi, joskus tuntui vähän hassulta.

      Neljässä rotassa taitaa olla aika vilinä!

      Poista
  2. Hyi minä en rotista enkä hiiristä tykkää vaikka suloisiahan nekin on pikkuisina vastasyntyneinä. Onneksi meidänkin kaksi kissaa pitää siitä huolen, että niitä ei elävänä nurkissa näy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissataloudessa se nyt vielä puuttuis että olisi eläviä villijyrsijöitä :D Meillä onneksi kissat kantavat todella harvoin raatojaan näytille, syövät ne vähän sivummassa. Myyrät maistuu parhaiten, rotat ei näemmä ollenkaan.

      Poista
  3. Jep, mä toivon, ettei rotat liity meidän faunaan.. Nyt pihassa pyörii kapinen kettu, siis lähes karvaton ja lukuisa määrä muita. Tänään tosin jotain tosi söpö. Siirreltiin pihalla vähän risuja ennen kaivurin tuloa ja hetken kuluttua näin, kun hiiriäiti vei yksitellen poikasia niskasta kantaen uuteen kotiin. Voi manu raukkaa, kun joutuu katsomaan niitä vain ikkunan takaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Manu raukkaa, ehkä oli hiiriperheen onni että kissa oli sisällä. Kettuja meillä on näkynyt viimeksi talvella, mutta nyt kesällä ei yhtään, yleensä joku jolkottelee peltojen lähistöllä.

      Poista
  4. uh,en kyllä minäkään tommosia haluaisi meijän tontille...

    VastaaPoista
  5. Näihin ei minunkaan eläinrakkauteni riitä, vaikka siinä mielessä varsin laajasydäminen olenkin. Kyyt ja tietyt jyrsijät ovat kammotuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyiden kanssa ei ole vielä tarvinnut testata sietokykyä, ehkä meidän pojat pitää niin kovaa ääntä etteivät eksy tälle tontille. Rotat kyllä menee sietokyvyn yli ja kovaa.

      Poista
  6. yöks! kyllä nuo jyrsijät on aika ällöjä. meillä kissa kantaa kaikki saaliit näytille. eilen viimeksi oli tosi iso hiiri(?) saaliina, jonka kantoi pihaan ja söi. mutta eipä ollut keväällä myyrä tuhoja pihassa kissan ansiosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiiren ja myyrän (ja rotan) erottaa toisistaan hännän perusteella tosi helposti. Myyrällä on lyhyt häntä, hiirillä ja rotalla pitkä. Myyrätuhot on meilläkin vähissä, kiitos edes siitä :)

      Poista
  7. Meillekin on tänä kesänä tullut noita pihaan, ja ovat vielä niin fiksuja, etteivät jää siiliturvalliseen rotanloukkuun kiikkiin. Toivottavasti teillä ei näy eläviä yksilöitä!

    T. Undine

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ei näy elävinä. Olen kuullut samaa minkä olet kokenut, että rotta oppii loukut ja myrkyt ja on vaikea hävittää.

      Poista

Kiitos kommenteista :)