lauantai 28. toukokuuta 2022

Tervetullut sade

 Sade haittaa töitä puutarhassa mutta toisaalta myös helpottaa. Kosteaa maata on helpompi käsitellä kuin kuivaa. Kasvimaalle on sujuvampaa istuttaa taimia kun multa ei pölisi eikä tarvita kastelua. Kesäkukat saavat vettä luonnollisesti ja säästyin suurelta kastelukannukierrokselta.

Toiset narsissit ovat taantuneet reilusti ja sitten on näitä uusheränneitä. Näiden istuttamisesta on jo niin monta vuotta, että lajike ei ole enää tiedossa. Mutta kylläpä tulin iloiseksi nähdessäni kukkanuput. Narsissien edessä kasvaa pieni kullero, äitini toi sen tuliaisena pohjoisesta ystävänsä vanhempien puutarhasta.
Kaikki viime vuonna istutetut punaiset tarhakylmänkukat ovat selvinneet talvesta. Istuttaminen kohopenkkeihin auttoi. Sen sijaan vieressä kasvaneista punahatuista ei selvinnyt kuin yksi. Niille ei auttanut edes kohopenkki. Eilen tein lisää tuhohavaintoja. Kaunis ja ihana helmiorapihlaja oli kuollut. Ja hollanninlumimarjat taitavat olle nekin kaikki menetettyjä.
Palataan selviytyjiin, se tuntuu paremmalta. Esikoiden siemenkasvatuksissa värit ovat monesti yllätys. Jo viime syksynä yksi täysin keltainen esikko availi kukkiaan. Juuri se kasvi taisi heittää henkensä mutta toinen keltainen esikko selviytyi. Tykkään tämän raikkaan keltaisesta väristä. Ihana väripilkku kun ympärillä kasvaa tummia kartanopionin alkuja.
Arboretumissa ei ole viime kevään kaltaista tulppaanitykitystä mutta täydellistä taantumista ei sentään ole tapahtunut. Kunhan kukkasipuleiden aika alkaa, niin lisää on laitettava, reilusti.
Joku vääristää osan tulppaanien väreistä. Nämä ovat kyllä ihan oikeasti enemmän vaaleanpunaiset kuin punaiset. Voikohan tulppaanin väri muuttua ajan saatossa?
'Angelique' tulppaani ovat kukkineet jo vuosia erittäin runsaina. Nyt niitä ei ole jäljellä kuin tämä rypäs, vielä viime vuonna oli kolmisenkymmentä vartta. Pitää olla näiden haastavien talvien jälkeen iloinen muutamastakin kukkijasta.

Ja ei muuta kuin taas puutarhaan, ajattelin aloittaa tänään suuren kanttausurakan, maa on sopivan kosteaa sateiden jäljiltä ja istutusalueiden rajauksen siistiytyvät kuin itsestään.


24 kommenttia:

  1. Totta, että sade haittaa puutarhatöitä, mutta hyödyt menevät merkittävästi plussan puolelle. Keskiviikkona oli todella kuivaa. Meillä sataa nyt kolmatta päivää, eikä valoisampaa ole heti näkyvissä.
    Punahatuista puheen ollen, niitä ei näy. Pitänee liittää menetettyjen listaan, joka valitettavasti pitenee turhankin paljon. Tulppaanisi kukkivat upean runsaana. Ihan heti ei katsoja katoa huomaa. Omassa pihassa vanhoja tulppaaneja nousee yhä vähemmän ja osa viime syksynä istutetuistakin on joko tavallista lyhyempiä tai eivät vain nousseet. Ero edellisiin keväisiin on selvä eli talvella lienee vaikutuksensa.
    Sateen jälkeen kanttaaminen sujuukin helpommin. Kuivaan maahan ei meinaa saada lapiota uppoamaan. Mukavaa puutarhaviikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen olikin täysin sateeton päivä ja hieno keli puuhastella puutarhassa, sain monta asiaa valmiiksi. Ostin Lidlistä uusia punahatun juurakoita, niistä osa kasvoi ja osa ei. Hyvä tietää, että ovat kotiloiden herkkua, tänä keväänä tuntuu olevan erittäin runsaasti kotiloita. Ei ollut viime talvi tulppaanien talvi.

      Poista
  2. Kuulostaa ihanalta se, että satoi. Viikonlopulle oli luvassa komea sadealue tänne, ja onhan täällä pilvistä ja koleaa, mutta sade-ennuste on kutistunut vaivaiseen 0,6 mm:iin. Rahat takas, sano! No, ainakin vesimyyrätkin varmaan näivettyvät ;-D
    Talvi oli tosiaan kamala. Voi itku, pensas- ja puutuhot ovat ikävimpiä. Onneksi siemenkasvatus-esikoistasi ainakin osa selvisi, jotta näet kukat.
    Nyyh, ainokaisen niittykulleroni popsivat vesimyyrät. Onneksi tallella on muita kulleroita.
    Voisikohan lämpötila ja olosuhteet aiheuttaa kukkiin sävyjen vaihtelua eri vuosina. Ei mitään hajua, kunhan arvailen. Tai sipulin talviset olosuhteet, siellähän se kukka-aihio kehittyy. Tietty, jos sivusipuleita muodostuu ja nuo kukat ovat jo niistä, niin olisikohan mahdollista, että niissäkään ei kukka olisi täysin identtinen alkuperäisen kanssa? Luulisi kyllä, kun ovat kasvullista lisäystä, mutta mistä sitä tietää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 17 mm saatiin vettä tällä viikolla, se on jo hyvä määrä ja riitti keväisen maan kasteluun. Jostain kuulin, että myyrin koloon voisi laittaa kissojen jätökset karkoitteeksi, ajattelin kokeilla niihin pariin koloon mitä on joutomaiden reunoilla. Sinnepä maatuu jos ei ole myyriä karkoittavaa vaikutusta.
      Tulppaanit ovat sivusipuleista muodostuneita, ehkä talviolosuhteilla on vaikutuksensa ja sillä millainen kevät on.

      Poista
  3. Sade on tehnyt kyllä todella hyvää ja sen vaikutus kasvien kasvuun on ollut huomattava.
    Mennyt talvi on tuonut monelle yllättäviä tuhoja ja minullakin muutama kasvi on jäänyt ainakin toistaiseksi ilmaantumatta lainkaan esille.
    Nyt on hyvä hetki kanttaukselle ja rikkaruohotkin on helppo kitkeä kosteasta mullasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen oli mukava kantata kun maa kosteaa. Ja iloakin löytyi, ainakin yksi ruusunätkelmä onkin hengissä. Ei ole ikinä ennen noussut näin myöhään.

      Poista
  4. Nämä sateet otan ilolla vastaan! Tässä vaiheessa, kun istutusrumba on kiivaimmillaan, on kiva, että maa on kunnolla märkä eikä heti tarvitse alkaa kannulla kastelemaan. Nuo menetykset ovat surullisia. Jokainen ostettu kasvi on tarkkaan mietittty ja siihen on käytetty rahaa ja aikaa istutukseen. Toivotaan, että muut kasvisi kukoistavat entistä upeammin! Tulppaaneja on ihanan paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menetykset kirpaisevat, helmiorapihlaja oli lempipuuni, ehkä on hankittava uusi ja kokeiltava toiseen kohtaan.

      Poista
  5. Kyllä, sade oli oikein tervetullutta. Ihania näkymiä pihaltasi ja niin kaunista kukintaa :)

    VastaaPoista
  6. Tänään maa oli helppoa työstää. En oikein muista, milloin olisi niin helposti savimaasta irronut kunnon kerros nurmikkoa. Yleensä saa aina nyhrätä. Myös ihanaa, että nekin uudet kasvisiirrot saivat nyt vettä, jotka meinaan jo unohtaa tehneeni. Ja uudet istutukset. Miten niitä voikin olla jo niin monta.
    Harmillisia menetyksiä. Minulla on punahatut vasta heränneet ja ne pienet alut ovat niin kotiloiden herkkua, että onneksi ennen sateita tajusin lisätä kaikkiin kukkapenkkeihin taas kotilorakeita. Nyt osa punahatuista on minulla hengissä, kaikki ovat varmaan jotain ihan peruspunahattuja. Erikoisemmat eivät minulla toista kesää yleensä näe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nurmikko on lähtenyt melko vaivattomasti tänä keväänä. Säästää paljon aikaa kun ei tarvitse kiertää puutarhassa kastelukannun kanssa. Laitoinkin jo Betweenille, että on hyvä tieto tuo, että kotilot tykkäävät punahatuista, osaan tarkistaa niiden seudut sillä tänä vuonna on kotiloita erittäin runsaasti.

      Poista
  7. Voi itku, talven hukkaamat kasvit kyllä harmittavat.
    Minunkin pitäisi aloittaa kanttaaminen, se kyllä siistii puutarhan yleisilmeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanttaaminen tekee siistin näköiseksi, eilen pääsin alkuun mutta paljon jäi tällekin päivälle.

      Poista
  8. Iloosta färi-iloottelua penkiistä kuitenki löytyy. Talavituhot harmittaavat, mutta onneksi löytyy aina joitaki ilahruttavia seleviytyjiä. Kanttausta meikälääsenki penkit o vailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nurmikko on nopea leviämään istutuksiin. Selviytyjiäkin on ja yllättäjiä. Nyt meni eri kasveja kuin silloin muutaman vuoden takaisessa tappotalvessa.

      Poista
  9. Surullista, että Toba kuoli, mikähän sen kohtaloksi tuli, senhän pitäisi olla hyvinkin talvenkestävä ruusuorapihlajaan verrattuna.
    Meillä ei ole edelleenkään satanut kuin pari milliä ja olisi todella kaivannut kunnon sadetta.
    Minulla on kanttaukset vasta työlistalla, mutta en tiedä milloin pääsen aloittamaan. Kitkeäkin pitäisi taas. Kaunista kukintaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runko oli saanut pakkasvaurioita ja se koitui kohtaloksi. On kyllä kokeiltava uudestaan, kukinta oli niin kaunis.

      Poista
  10. Voi itku, jos sinulla on moni kasvi heittänyt henkensä talven aikana. Näin ne vuodet vaihtelee. Meillä meni paljon kasveja muutama vuosi sitten (talvella 2019-20?) mutta tänä talvena taitaa olla kaikki muut hengissä paitsi syksyllä istutettu punainen palloesikko, tupastiarella ja ehkä loistosädekukat. Punahattuja löysin tänään useita ja se onkin ensimmäinen kerta, kun olen saanut ne talvehtimaan. Elättelen toiveita, että loistosädekukat olisivat niitäkin hitaampia heräämään.
    Tuo punainen tarhakylmänkukka on kyllä upea! Ihanat narsissit myös ensimmäisessä kuvassa. Arboretumissa kukkii kauniisti tulppaaneita, vaikka se sinun silmissäsi näyttäisikin vaisulta. Johtuisiko joidenkin tulppaanien värin muuttuminen sipulien taantumisesta? Minulla on myös jotkut vaihtaneet värejään aikaa myöten. Jos hirveästi häiritsee, niin väärän väriset voi siirtää joko kukkivina tai kukinnan jälkeen kun vain merkitsee ne vaikka nauhalla.
    Meillä ei ole juuri satanut, mikä on ollut ihan hyvä kun en ole vielä saanut kaikkea istutettua. Yöllä voisi sataa ihan kunnolla, niin ei tarvitsisi kastella :D
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirveästi ei häiritse kunhan ei muunnu kirkkaan keltaiseksi. Esikoiden menettäminen on aina harmi.

      Poista
  11. Kyllä sade teki täälläkin hyvää. Sulla on ihanasti kukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sade teki tuolloin hyvää, nyt riittäisi toviksi.

      Poista
  12. Talvituhot onneksi unohtuvat mielestä pikaisesti, kun puutarha tarjoa muuta katseltavaa ja ihasteltavaa. Upeat tulppaanipenkit silti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on ja saa hyvän syyn hankkia uusia taimia.

      Poista

Kiitos kommenteista :)