sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Yksi per koko

Lastenvaatekauppoillla käydessä törmää valitettavan usein kuluttajan kannalta ikävään asiaan. Vaatetta on tilattu myymälään yksi vaate per koko. Jos ostaa vaatteen ilman mukana olevaa lasta ja sovitusta siinä heti, ei ole toivoakaan sen kotisovituspäivän jälkeen, että saisit vaihdettua vaatteen lapselle oikeaan kokoon, kun ei sitä kyseistä kokoa ollut myymälässä kuin yksi kappale ja sekin jo myyty. Arvatkaa törmäsinkö tähän taas pojille toppahousuja ostaessa.

Toki ymmärrän myös kauppiasta joka haluaa minimoida riskit ja maksimoida katteen. Mutta meneekö oikeasti myymälöistä vaatetta niin vähän, että ihan perusasiaa, kuten toppahousuja on pakko ottaa myyntiin vain se yksi per koko? Eikä toppahousut ole ainut asia, sama vaiva riivaa naisten vaatteita. Kesällä juhlamekkoa ostaessani oli ihan samat fiilikset.

Netistä saa, mutta olenpa törmännyt sielläkin samaan ilmiöön. Kun kohdalle sattuu suosituin koko, on toppavaatteet kohdalla loppuunmyyty-teksti jo elokuussa. Ja ihan oikeasti, hitaalla eläkeikää lähestyvällä koneella se nettikauppojen selailu on ihan yhtä hidasta kuin jalkaisin kaupoissa kiertely. On olemassa toimivia sivuja ja vielä enemmän niitä huonosti toimivia sivuja. Ja siihen vielä päälle epäsopivien vaatteiden takaisin palauttaminen ja venkslaaminen. Tämä kuluttaja pysyykin konkreettisena liikkeestä ostajana vielä hyvän tovin.

Edellä kerrotusta johtuen, meillä korjataan jo niitä ostettuja vaatteita. Ommellaan irronneita niskalenkkejä uudelleen kiinni.
 Paikataan reikiintyneitä housunpolvia. Tällä hetkellä muuten parhaat kuvat löytyy Henkkamaukan telineestä. Viimeksi Star Warsia, ja viikko sitten löytyi Angry Birds-kuvia.
 Joku voi pitää hulluna korjata reikiintynyttä parin euron alepaitaa, mutta minusta siinä on järkeä sekä taloudellisesti että ekologisesti. Taitava jos olisin, tekisin tuohon itse applikoidun kuvan. Taidon puutteessa tyydyn valmiisiin. Pieni lisäys on tulossa kun  keksin sen vasta kuvaa katsellessa. Alimmalle hämähäkille pitää ommella koneella oma lanka jolla roikkuu kauluksen kohdalla olevasta verkosta.
 Ei näiden silitysmerkkienkään kanssa pääse helpolla. Koska pesen kaikki puuvillavaatteet 60 asteessa, ei merkit kestä kiinni ilman ompelua. Pientä vaivaa, mutta nyt on kaapissa ehjää vaatetta eikä tarvinnut mennä kuuntelemaan kauppoihin sitä ei oota. Toppahousutkin löytyi.
Minä muuten inhoan tätä korjausompelua yli kaiken. Vetkuttelen ja vatkuttelen viimeiseen asti, mutta nyt oli pakko ryhtyä töihin. Lempihameesta irtosi nappi eikä hame pysy päällä ilman nappia. Poika on kehoittanut äitiään jo useampaan kertaan korjaamaan takkinsa niskalenkin, sama jupina joka päivä kun tulee koulusta. Nyt on korjattu sekin ja vietetty puoli päivää kauniista sunnuntaista sisällä.

16 kommenttia:

  1. Ihan mahtavat nuo hämpyt ja vielä lanka jossa alempi hämppy roikkuu :-D Itsekin haluaisin tuollaisen paidan! Hyvä sinä!
    Ja hassua miten JUST ehdin laittaa paikan lempihousujeni polveen, miten osuitkaan asian ytimeen. Jostain syystä istuvia housuja on niin vaikea löytää kaupasta, että mielummin paikkaan ne vanhat, jotka ovat juuri sopivan kokoiset, pituiset ja missä lahkeen leveys miellyttää. Ja nyt, kun ompelukone on kerrankin esillä, voisin jatkaa korjauksia, niitä tosiaakin on kertynyt aikamoinen kasa kun homma on jostain syystä niin vaikea aloittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se korjausten aloittaminen onkin vaikeinta, kun pääsee sen yli, niin johan sujuu. Mun lempifarkut meni just niin rikki ettei niitä saa korjatuksi enää ihmisten ilmoille ja tietenkin malli on muuttunut. Inhoan ostaa housuja just kun se sopivan mallin löytäminen on niin vaikeaa. Onneksi on kohtalotovereita :D

      Poista
    2. Hei KIITOS Katja, nyt on korjattu jo toisetkin housut (ne lempifarkutkin), ja olen ryhtynyt viimeinkin jatkamaan yhtä takkia, joka on ollut kesken... kymmenen vuotta :-D Ihan loppusuoralla, vieläpä! Puuttuu vain nappien ompelu ja vuori kiinni hihoista ja helmasta, siis miten se voikin olla niin vaikeaa.

      Poista
    3. Ole hyvä :)) Vielä kun joku tulisi ja korjaisi kaikki rikkinäiset villasukkani. Muuten ihan hyviä, mutta useammassa parissa päkiän kohdalla reikä.

      Poista
  2. Aikuisten juhlamekkojen osalta ymmärrän kyllä pienten sarjojen idean ainakin pienillä paikkakunnilla - onhan melko ikävää, jos joka toisella naisella on samoissa juhlissa sama mekko. Ja kyllä tiedän koululaisiakin, joille on tosi vastenmielistä, jos koulussa monella on sama vaate kuin itsellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lahti, josta mekkoni ja vaatteeni ostan, ei kuitenkaan ole ihan pienempiä kaupunkeja Suomessa, ja sieltä ostaa paljon ulkopaikkakuntalaiset kuten minäkin. Ja se sama mekko voi olla jos juhliin sattuu kaksi eri kokoista naista mutta tykkää samasta tyylistä :))
      Ja luulen että 80% lapseni koulun pojista käyttää ensi talvena mustia toppahousuja, eikä siinä vertailla kaverin kanssa onko sulla samanlaiset kuin mulla.
      Mutta kauppiaan kannalta ymmärrän asian vaikka se vähän kismittääkin.

      Poista
  3. Mä olen ulkoistanut tuon korjausompelun äidilleni. Tosin hän kun asuu 1000km:n päässä, ehtii kerääntyä melkoinen pino korjattavaksi :) Välillä poikien kanssa juttelemme, pitäisikö lähettää paketti "nallekorjaamolle", mutta toistaiseksi olemme malttaneet niin pehmojen kuin pöksyjenkin osalta odotella mummin kyläilyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla äiti korjaa sitten ne suurimmat korjaukset, tai jos vaatetta pitää muokata, on se hänen puuhiaan, minulla ei ole niin paljon taitoa. Äiti taas osaa tehdä esim. vaatteen ilman kaavoja.

      Poista
  4. Ostin kesällä juhlahousut Tampereelta Lorellasta (siellä kun on minulle sopivia kokoja) ja tuli ostettua yläosaankin juhlavaatetta, kun tiesin näin syksyllä olevan niillä käyttöä parikin kertaa.Nyt oli viime lauantaina ne housut ylläni kolmannen kerran ja eikö vain ollut takasaumasta ratkennut (eivät ole edes ahtaat vaan väljähköt malliltaan). Siis eivät olleet mitään halpistuotetta ainakaan hinnaltaan, joten kyllä hiukan ihmetyttää, miten huonosti tai huonolla langalla ne nykyään ommellaan. Onneksi lauantaina oli mustat pikkarit alla, vaan jos olis ollutkin valkoiset......
    -MUR-MUR-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuden vaatteen hajoaminen heti on ärsyttävää! Usein ovat todella huolimattomasti ommeltuja eikä kaupassa ole aikaa tarkistaa joka saumaa. Kerran ostin ulkohousut sovittamatta ja kotona vasta huomasin että vuori oli ommeltu kieroon, ei mennyt jalka koko punttiin. Housut korjattiin sitten liikkeen/ tehtaan laskuun.

      Poista
  5. Korjausompelun vankka kannattaja olen minäkin. En edes kovin usein ehdi kaupoille. Ja luonnon säästäminen on minullakin mielessä. Meillä esim. polvista säpäleiksi menneet farkut pätkitään ja ommellaan shortseiksi. Po.Pilla olen nähnyt myynnissä ihan samannäköisiä farkkushortseja kuin meillä oli anopin tuunaamina.

    Tuo niskalenkkien ja nappien irtoilu uusista vaatteista saa minutkin murisemaan!

    t. Undine

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Farkuista yms. saakin hyviä shortseja, ja siistejä, mutta collegehousuista pätkäistyistä meidän pojat ei oikein tykkää, ne on kuulemma ihan kuin pyjaman housut. Nytkin on kahdet housut juuri äidilläni tuunattavana pitkistä shortseiksi.

      Poista
  6. oliski ompelukone ja taitoa korjata :( no korjailen käsin sen mitä osaan ja pystyn..Ja suosin H&M.n kierrätys-systeemiä paljon,oletko tutustunut siihen? Kassillisesta vaatteita(käy myös ne rikkinäiset tai liasta pinttyneet)saa 15%.n alennus-kupongin ja kerralla saa viiä 2 kassillista vaatteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut H&M:n systeemistä mutta en ole vienyt vaatetta. Omat käytetyt menee käyttökelpoiset myyntiin tai rajan taakse ja loput energiajätteeksi. Mutta alekupongin takia vois viedä lumput jatkossa vaatekauppaan :)

      Poista
  7. Minäkin korjauspmpelen, mutta se kasa on aina ihan järkyttävän iso ennen kuin alan hommiin. Sitä ei vain huvittaisi, vaikka oikeasti siihen ei mene kuin pieni hetki. Juuri poika oli täyttänyt taskunsa soralla, ja koko koneellinen trikoovaatteita oli enemmän tai vähemmän osumia saanut. Taas tuli hommia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen pakottanut itseni tutkimana kaikkien taskujen housut aian ennen koneeseen laittoa, pari epämiellyttävää yllätystä on tullut, mm. pesty kännykkä.

      Korjauspino pääsee aina liian isoksi, joskus ehtii korjattava vaate jäädä pieneksi ennen kuin saan itseni sen kimppuun.

      Poista

Kiitos kommenteista :)