Vierailu ystävän luona

 En ollut tavannut ystävääni liki kahteen viikkoon. Pimeät illat töiden jälkeen, vesisade, tuuli, lumisade, laiskuus, kylmä ja mitä kaikkia tekosyitä sitä olikaan. Tänään hoidin ystäväni tapaamisen heti aamupäivästä navakasta tuulesta huolimatta. Ystäväiseni, puutarha, olipa kiva tavata pitkästä aikaa.

Tarkistusmatka kasvihuoneelle, siellä oli kaikki hyvin. Eilen kasvihuoneessa oli sisällä +7 astetta kun mies oli käynyt siellä, aurinkoinen päivä saa lämpötilan heti nousuun. Tänään oltiin nollan tienoilla.

Olipa mainio hankikanto ajatellen puutarhassa kävelyä. Ei tarvinnut miettiä mihin uskaltaa astua kun hanki ei pettänyt alta. Lunta on silti vain surkea kerros ja paikoitellen ei yhtään.

Jänisten salaattibuffetit on helppo tunnistaa. Tässä on kaivettu esiin bellisten kasvusto.

Virittelin suojaverkkoja sillä huomasin, että pallotuijien kärjissä oli jo ruskettumaa. Tosin se saattaa olla jo kuivan kesän peruja, näille on hankala löytää tässä puutarhassa varjoisaa paikkaa. Nyt on sitten suojattu kerrankin ajoissa tulevia aurinkoisempia säitä varten.

Havuja napsin jouluruusun ja vuoriarhon suojaksi. Juuri sopivasti piti poistaa oksia jotka roikkuivat liikaa jäteastioiden päällä.

Alppiruusumetsikössä ei ole yhtään lunta. Siellä ei ole vielä kiirettä verkkojen kanssa, ympärillä kasvavat havupuut suojaavat todella hyvin. Tänään tuulen ollessa kova, jätin vielä varjostukset laittamatta.

Osa alppiruusuista ei saa keinotekoisia varjostuksia ollenkaan vaan niille riittää luonnon tuoma suoja. Tämä matala alppiruusu on yksi niistä.

Herkin kelta-alppiruusu tarvitsee vahvan suoja. Niinpä se sai päällensä vanhan untuvatäkin. Herkkis kun ei kestä oikein yhtään kovaa pakkasta. Täkin alla on kori joka on täytetty ilmavasti oljilla. Tällä suojalla on menty pari vuotta ja alppiruusu on kestänyt talvet hengissä. Lisäksi sitä suojaa hyvin viereinen kuusi oksineen.

Nyt ystävä saa jäädä huomiseen, muut puuhat kutsuvat.