sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Uutta vanhoilla mausteilla

Sali on jäänyt meillä aika vähälle käytölle. Onhan se talon päähuone ja olohuone mutta ei siellä tule pahemmin oleskeltua. Ennemmin viihdymme isännänhuoneessa liki takkatulta. Salin pönttöuuni vaikka on iso, ei se riitä lämmittämään isoa huonetta. Sähköpattereita taas en halua pitää päällä kuin pakollisen verran.

Viikonloppuna teimme saliin ison huonekalujen vaihdoksen. Rakas raitasohvamme (klik) sai lähteä uuteen kotiin. Hyvin sohva meitä palveli, peräti 16 vuotta. Ja silti oli vielä täysin ehjä. Tosin ikä näkyi kankaissa. Saliin jäi enää pieni sohvakalusto, nyt pärjäämme sillä.
 Pieni sohvakalusto tuli meille äidiltäni, hän ei siitä enää pitänyt. Minä taas pidän vaikka kuosi voisi olla toisen tyylinen. Mutta ehjää kangasta en raaski vielä verhoiluttaa uusiksi.
 Kunnostamani puusohva vaihtoi nurkkaa ja on nyt salin ulkonurkassa. Miehen mummolta saatu koivutaulu pääsee nyt paremmin esiin kuin peräkammarin oven takana.
 Pietarilaisen kaluston pöytää ei pitänyt tuoda vielä sisälle, vaan sielläpä se jo näyttää salissa olevan. Tuoleista kaksi pääsi ympärille mutta ei niille parane istua. Satulavyöt antavat muikeasti periksi.
 Senkki ja taulu siirtyivät puusohvan paikalle. Vielä harkitsen kaappikellon siirtämistä senkin vasemmalle puolelle hirsiseinää vasten. Peräkamarin ovea pidetään yleensä kiinni (tai teini pitää) niin kello tulisi siinä esiin ovesta huolimatta. Rukki on mummoni äidin vanha.
 Keltasiniraidallisen sohvan lähteminen rauhoitti salin ilmettä paljon. Vaikka pietarilainen pöytä kaksine tuoleineen tuli jo saliin, on sen väritys tilaan sopivampi. Musta kalusto on kuin yhtä melkein mustan puusohvan kanssa.
Salin huonekalut alkavat olla juuri niin tummia kuin haluankin. Ruokapöytä tuoleineen on koivun väriset. Haaveissa on saada tilalle iso ja vanha tumma kalusto, mutta sellaiset maksavat ihan liian paljon. Koivuisen kaluston voisin toki hioa ja petsata tummaksi, mutta se taas on aivan mahdottoman iso urakka. Joten tyydyn nykyiseen. Pikkasen minulla on isoa löhösohvaamme ikävä, mutta luulen tottuvani nykyiseen järjestykseen nopeasti. Kelpaa sali minulle näinkin. Eikä tilaan tullut varsinaisesti mitään uutta, pyöritin sopan uusiksi vanhoilla mausteilla, huonekaluilla ja tauluilla jotka meillä jo oli.

20 kommenttia:

  1. Kauniita vanhoja huonekaluja ja kivasti olet ne sovittanut uudemman tuotannon kanssa. Tuo senkki on tosi kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Senkki on kaunis, ostin sen jo edelliseen kotiin leskiherralta joka joutui karsimaan huonekalunsa palvelutaloon muuton takia. Lupasin pitää senkistä hyvää huolta :)

      Poista
  2. Mukava tunnelma ja uskon, että uusi järjestys on ihan toimiva. Piri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi olla toimiva, vaihtoehtoja on vähän :)

      Poista
  3. Upea, iso sali. Luulen, että monilla on ongelma ison salin kanssa siinä, että lämmittäminen on hankalaa ja niinpä sali jää vähälle käytölle. Näin oli myös isoäidilläni; minulla on vain muistoja, että suurimmissa juhlissa salin ovet avattiin ja sitä käytettiin, muuten vietettiin aikaa tuvassa. Ehkä muodonmuutoksenne tuo lisää käyttöä, ainakin lämpimimpinä aikoina?

    Kiinnitin huomiota senkkiin, jollainen meilläkin on ja pähkäilen, mitä sen kanssa tekisin, kun on niin iso. Senkkisi näyttää niin sopusuhtaiselta, kun on tilaa ympärillä! Kuvasi saikin minut vakuuttumaan, että senkistä on päästävä eroon, kun ei kerran omista moista isoa salia, vaan vain tuvan ja sen vieressä pienen olokamarin (oletan että vertautuu teidän isännänkamariin). Sali siis meidän torpasta puuttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sali on iso, n. 7,2x6 metriä, huonekorkeus 3 metriä. Ennen sali oli kuulemma käytössä vain juhlissa ja kinkereillä, ei sitä talvisin kovin edes lämmitetty. Enkä ihmettele, ei tuolla voisi olla pakkasilla jos ei olisi sähköpattereita lisänä.

      Meillä senkki saisi olla kookkaampikin ja värikin saisi olla mustempi, vaihdetaanko :)

      Poista
    2. Meidän senkki on hyvin tummaa petsattua puuta. Vaihtaisin mielelläni, sillä ottaisin mieluummin vaalean :). Mutta pahaa pelkään, että ovat saman kokoiset.

      Poista
  4. Kaunis sali ja siihen sopivat kalusteet. Pietarilaisesta kalustosta tulee upea. Todella hieno myös tuo sinikuvioinen matto, joka on sohvakaluston alla, piste iin päällä. Jos se on aito persialainen Nain-matto, niin kuin näyttää, jättäisin sitä enemmän esille ja siirtäisin vanhan arkun toiseen paikkaan. Panisin tilalle jonkin kevyemmän pöydän tai vaihtoehtoisesti en mitään. Arkkukin sinänsä on kyllä hieno.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matto on aito Nain-matto, niitä on salissa kaksi. Arkun alla on pienempi ja ruokapöydän alla suurempi, kolmannen ostan kun voitan lotossa. Oli hyvä idea tuoda mattoa enemmän esiin, taidan kokeilla heti huomenna miltä näyttää.

      Poista
  5. Sali on kerrassaan upea! Kauniin väriset nuo teidän lankkulattiat ja ihanan iso himmeli roikkuu katosta. Viihtyisää, kauniita yksityiskohtia ja tunnelmallinen kokonaisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just mietittiin, että lankkulattioiden maalaamisesta on aika tasan 10 vuotta. Jostain kohtaa vaatiisi jo uutta maalia. Suorastaan rakastan salin isoa himmeliä, se saa roikkua salissa ympäri vuoden. Himmelin sain kerran lahjaksi siskoltani, hän tilasi sen oikealta osaajalta, tekijä taitaa olla iältään melko lähellä 100 vuotta.

      Poista
  6. Kaunis sali. Kookas huone ja ja normaalia korkeampi huonekorkeus antavat oman lisäarvonsa. Tuttu Annalan punaraitainen kangas tuolien verhoajana pisti myös heti silmään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sali on todellakin kookas huone, kaksion kokoinen. Punaraitakangas on tosi nätti mutta joutuu vaihtumaan tumman punaiseen joka on tuolien alkuperäisen kankaan väri. Tuo raitakangas on toisen tyylin ja ajan kangas.

      Poista
  7. Sali oli kodikas jo ennen tätä, mutta näyttää ainakin kuvissa vieläkin kodikkaammalta. Kaunista on. Minusta on ihana kun saa huoneeseen uutta vain vanhoja kalusteita ja tavaroita järjestelemällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva kun ei lähtenyt mitään pois, paitsi yksi ryijy. Ja sekin meni odottamaan parempaa paikkaa. Eikä tullut mitään lisää. Päinvastoin, kun tyhjensin senkin siirto varten niin sain taas täytettä kirpparille.

      Poista
  8. Katseeni kohdistui salin verhoihin. Verhot ovat varmaan ihan tarkoituksella "vekillä" ylhäältä. Ette varmaan joudu vetämään niitä ikkunoihin pimeällä. Mitenköhän ne laskeutuisivat, jos yläreunassa olisi rypytysnauha ommeltuna?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tarkoituksella vekillä. Täällä maalla kun asutana eikä salin ikkunoihin näe kukaan niin verhoja ei vedetä koskaan eteen. Luulen että laskeutuisivat ihan nätisti rypytysnauhankin kanssa, itse tykkään että nauhaa ei ole niin pesu ja silitys on helpompaa. Meidän verhojen isot vekit johtuvat siitä että messinkisiä ripustuslenkkejä on liian vähän. Nyt sain niitä lisää ja kun seuraavan kerran otan verhot pesuun niin lisään lenkkejä, sitten on loivemmat rypyt.

      Poista
    2. Juu... makuasioitahan nämä. Jossakin olen nähnyt tuollaiset tangot ja niihin paikallaan pidettävät verhot oli ripustettu ilman ripustuslenkkejä. Verhojen yläreunassa oli tarpeeksi leveä kuja, johon tanko mahtui. Kaunista teidän salissa!

      Poista

Kiitos kommenteista :)